1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Analyysit (Yle Uutiset)

Analyysi: Kynämiesten viimeinen taisto

Työmarkkinajärjestöt palaavat neuvottelupöytään ensi viikolla. Työnantajien EK kertoi halukkuudestaan jatkaa neuvotteluja. AKT:n irtautuminen ei ole enää työnantajille kynnyskysymys kuten syksyllä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen.

Riikka Uosukainen Kuva: Yle

Jonkun piti joustaa julkisesti, jotta päästään liikkeelle. Presidenttikin vetosi osapuoliin uudenvuoden puheessa.

Neuvottelupöytään palataan eri lähtökohdista kuin syksyllä. Nyt ykköstavoitteena on kilpailukykypaketista sopiminen. Palkkaratkaisut tehtäisiin liittokierroksilla, joka vastaisi EK:n tahtoa luopua keskitetystä sopimisesta. Liittokierroksilla työnantajapuoli voi yrittää viedä läpi haluamiaan tekstimuutoksia ja maksaa niistä.

Sttk ja Akava kertovat selkeästi haluavansa neuvotella. SAK:n lopullisesta tahdosta ei oikein ota selvää.

SAK:n Lauri Lyly sanoo olevansa valmis tuomaan syksyn paketin nollaratkaisuineen uudelleen neuvottelupöytään, vaikka EK ei enää keskitettyä nollaratkaisua tunnu kaipaavan.

Palkansaajapuoli on edelleen hajaantunut 2-1 asetelmaan. STTK ja Akava kertovat selkeästi haluavansa neuvotella. SAK:n lopullisesta tahdosta ei oikein ota selvää.

Järjestöjen pitäisi löytää muutamassa viikossa keinot, joilla alentaa viisi prosenttia työn kustannuksia. Lopputulos voi olla kolmekin prosenttia jos keinoista sovitaan.

Puheenjohtaja Lauri Lylyllä on neuvotteluissa vähemmän oikeuksia ideoida kuin kollegoillaan STTK:n Antti Palolalla ja Akavan Sture Fjäderillä. Se vaikeuttaa vaihtoehtojen keksimistä pakkolaeille.

SAK on torjunut työajan pidentämisen kaikissa muodoissaan, mutta on valmis alentamaan työnantajamaksuja. SAK on siis valmiimpi leikkaamaan työntekijöiden ostovoimaa kuin suostuttelemaan Metallin puheenjohtajaa Riku Aaltoa luopumaan arkivapaista.

Neuvottelujen vaikein rasti on sopia uudistuksista, jotka kelpaavat sekä Sipilän hallitukselle että SAK:n liitoille.

Tämäkin asetelma on tuttu syksystä. Palkansaajajärjestöt laskevat, että malltillinen palkkaratkaisu vähentää tarvetta leikata etuuksia kilpailukykypaketissa. Työnantajat puolestaan pyrkivät niin innokkaasti muutoksiin työehdoissa, että palkkamaltti jää kakkoseksi. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosta toki sekin kiinnostaisi.

Perussuomalaisten Timo Soinille gallupkadon ongelma on erityinen. Duunarien paluumuutto voi jäädä pysyväksi.

Hallituksella oli jo syksyllä tukalat paikat, kun omista riveistä arvosteltiin työmarkkinoiden uudistamista pakolla. Osa kansanedustajista katsoi, että hallitus veti neuvotteluja taitamattomasti ja neuvoja kuulematta. Vuodenvaihteessa selvisi, että pakkolakiesitykset saivat lausuntokierroksella tyrmäävän vastaanoton. Se ei ole voinut olla vaikuttamatta hallituspuolueisiin ja työnantajiin.

Ministerit ovat tuhahdelleet pitkin syksyä puoluekannatusmittauksille, mutta hallituspuolueiden kansanedustajia jurppii pakkolaeista hyötyneiden demarien gallupnousu. Porvaripuolueiden vastamäki vaikuttaa myös EK:n isäntiin, yritysjohtajien eturiviin.

Perussuomalaisten Timo Soinille gallupkadon ongelma on erityinen. Duunarien paluumuutto voi jäädä pysyväksi.

Kilpailukykypaketista on tullut myös yleispoliittinen vipuvarsi.

Ensi viikolla alkava vaihtoehtopaketin etsintä mittauttaa SAK:n halukkuutta sopia ylipäätään asioista Sipilän perusporvarihallituksen kanssa. Syntyessään sopu veisi työelämälainsäädännön pois eduskunnasta ja poistaisi samalla SDP:lta yhden gallupkannatusta nostavan aiheen.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mielestä ay-liike vaikuttaa parhaiten kynällä. Siinä ajatuksessa on ehkä tärkein motivaattori taisteluvalmiille liitoille. Paikallinen sopiminen ja maahanmuuttajien työllistäminen edelyttävät kaikilta valmiutta muutoksiin ja sovitteluun.

Murroksen aikoina ei ole tavatonta, että vanhojen instituutioiden rooli kyseenalaistetaan. Niin voi käydä myös työmarkkinajärjestöille, jos niistä ei ole hoitamaan perusduuniaan eli sopimista.