Jaakko Yli-Juonikas: Kyyhkysinetti

Kyyhkysinetti on hädänalaisen huutolaislapsen kasvutarina ja tärkeä hätähuuto sadan vuoden takaa, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Tattarisuo
Jaakko Yli-Juonikas: Kyyhkysinetti - kirjan kansi
Otava

Moni käyttää mutta harva tietää, mistä on peräisin sanonta ”jäljet johtavat sylttytehtaalle”. Kun jostakin asiasta ei olla varmoja mutta halutaan viitata siihen, voidaan lausetta käyttää. Sanonnalla on tarkka alkuperä. Vuonna 1931 Tattarisuon arvoitus nosti voimakkaan hälyn, kun ihmisruumiiden osia löydettiin Tattarisuolla olleesta lähteestä. Äärioikeistolainen Ajan sana -lehti kirjoitti, että juttu on selviämässä ja jäljet johtavat sylttytehtaalle. Kyseinen elintarviketehdas sijaitsi Sörnäisissä. Tehtaalla ei ollut mitään tekemistä Tattarisuon arvoituksen kanssa mutta sanonta jäi elämään.

Jostakin syystä Tattarisuon arvoitus on ollut esillä kahdessa viime vuonna ilmestyneessä romaanissa. Toinen niistä on Jaakko Yli-Juonikkaan romaani Kyyhkysinetti. Kirjan on kustantanut Otava. Turussa asuva Yli-Juonikas on syntynyt vuonna 1976 Loimaalla ja aloitti kirjailijana vuonna 2003. Hän on tähän mennessä julkaissut yhden novellikokoelman ja viisi romaania.

Kyyhkysinetti kertoo kääpiökasvuisen Rauha Raution tarinaa. Tämä on syntynyt 1890-luvulla Savon sydänmailla. Vanhemmat ovat kuolleet ja Rauha joutuu huutolaiseksi. Pientä ja sairaalloista Rauhaa ei haluta huutolaiseksi, koska hänen työkykynsä on vähäinen mutta ruokaa hänkin tarvitsee. Rauha joutuu huonoihin taloihin. Tuntuukin erikoiselta onnen hetkeltä, kun vanha Mikko huutaa Rauhan taloonsa. Häntä kohdellaan ensimmäistä kertaa kuin ihmistä. Valitettavasti tämä aika jää lyhyeksi Mikon sairastuessa.

Lapset voivat vilpittömyydessään olla hyvinkin julmia

Erilaisuutensa takia Rauha joutuu pilkan ja kiusan kohteeksi. Lapset, jotka vilpittömyydessään voivat olla hyvinkin julmia, kiusaavat Rauhaa mutta sen vielä jotenkin ymmärtää. Aikuisten ihmisten pieneen Rauhaan kohdistama kiusa, välillä melkein kidutus, on tästä päivästä katsellen mieletöntä ja järjen vastaista.

Rauha kuitenkin käy koulunsa ja vanhenee. Hänen vaivansa ja kolotuksensa kuitenkin pahenevat ja elämä tuntuu sietämättömältä. Erityisesti vaivaavat erilaiset kasvukivut, eivätkä anna edes nukkua. Väsymys on niin voimakasta, että Rauha toivoo kuolevansa, jotta kivut loppuisivat. Yllättäin Rauha saa apua, kun hänen asuinpaikkaansa tulee vieraita Helsingistä. Heitä kyyditsee hevosajuri nimeltään Kallio. Tämä tarjoaa apua kipuihin. Jonkinlaisena henkiparantajana Kallio vain sivelee Rauhan jalkoja ja selkää sekä lukee erikoisia loitsuja. Tapahtuu ihme ja Rauhan kivut ovat poissa. Tuntuu kuin taivas kirkastuisi ja alkaisi uusi elämä.

Tapahtumat kuvataan päänsisäisenä monologina

Valitettavasti ihmisten käytös Rauhaa kohtaan ei muutu. Hänestä ollaan tekemässä paikkakunnalla asuvan lyhytkasvuisen vanhan miehen morsianta. Kauhuissaan Rauha huomaa myös kipujen vähitellen palaavan. Hän päättää lähteä Helsinkiin ja yrittää löytää ajuri Kallion. Jospa häneltä saisi avun. Kallio löytyy ja Rauhan kivut alkaa vähitellen hellittää tämän loitsujen avulla. Tietämättään Rauha joutuu mukaan Kallion ja tämän ystävien maagisiin menoihin, vaikkei asiaa edes ymmärrä. Kallion ystäväpiirissä Rauha on kuitenkin kokenut inhimillistä kohtelua ja jonkinlaista ystävyyttä, jota ilman hän on aikaisemmin jäänyt.

Jaakko Yli-Juonikkaan Kyyhkysinetti on hyvin erikoinen romaani. Harvoin on Rauha Raution kaltainen ihminen nostettu romaanin päähenkilöksi kuten Kyyhkysinetissä. Päähenkilön vajavaisuutta korostaa myös romaanin kerronta. Tapahtumat kuvataan päänsisäisenä monologina, joka on kirjoitettu passiivi-muotoon. Näin kirjailija korostaa Rauhan asemaa kaikkien hyljeksimänä ja päähänpotkimana. Hänestä ei ole itse edes tarinansa kertojaksi. Vasta kirjan lopussa, jolloin Rauha on saanut kokea inhimillistä kohtelua Kallion ystäväpiiriltä, hän uskaltautuu käyttämään omaa kieltään ja sanoa jopa oman mielipiteensä.

Kirjailija on ympännyt romaaniinsa vanhoja kansatieteellisiä tekstejä magiasta ja Mustasta Raamatusta sekä kuulustelupöytäkirjaa, jossa poliisi selvittää Tattarisuon tapausta. Kyyhkysinetti on hädänalaisen huutolaislapsen kasvutarina ja tärkeä hätähuuto sadan vuoden takaa.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.