"Kyllä työmies on palkkansa ansainnut" – Lapin kansanedustajille hallintoneuvostoista jopa yli 3000 euroa vuodessa

Viisi Lapin kansanedustajaa saa lisätuloja valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista. Edustajat saavat hallintoneuvostojen kokouksista yleensä 1500-3200 euroa vuodessa. Kansanedustajat pitävät hallintoneuvostoja tärkeinä, vaikka niillä ei olekaan todellista valtaa.

hallintoneuvostot
Kemijoki Oy, Rovaniemi
Miikka Miinala / Yle

Mikko Kärnä (kesk.) ja Markus Lohi (kesk.) ovat energiayhtiö Kemijoki Oy:n ja Eeva-Maria Maijala (kesk.) on Postin hallintoneuvostossa. Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on turveyhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Katri Kulmuni (kesk.) energiayhtiö Fortumin sidosryhmien neuvottelukunnassa.

Kärnä ja Lohi saavat Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston kokouksesta 500 euron palkkion, kokouksia on kolme tai neljä vuodessa eli vuodessa palkkioita kertyy 1500-2000 euroa.

Postin hallintoneuvosto kokoontuu neljästi vuodessa ja palkkio on 500 euroa per kokous eli Maijala saa 2000 euroa vuodessa.

Fortumin sidosryhmien neuvottelukunnan kokouspalkkio on tuhat euroa, mutta kokouksia on vain yksi tai kaksi vuodessa eli Kulmuni tienaa kokouksilla tonnin tai kaksi vuodessa.

Vapon hallintoneuvoston puheenjohtajan kokouspalkkio on 800 euroa ja kokouksia on neljä vuodessa eli Ojala-Niemelä ansaitsee 3200 euroa vuodessa.

500 eurosta 182,50 euroa käteen

Kansanedustajat eivät saa kokouspalkkioita puhtaana käteen, vaan kyse on veronalaisesta tulosta. Esimerkiksi Kärnä kertoo saaneensa yhdestä 500 euron kokouspalkkiosta käteen 182,50 euroa.

Kansanedustajat voivat lisäksi saada kokousmatkoista korvauksia kuitteja vastaan.

Ojala-Niemelä oli Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa vuodet 2007-2015. Hän kertoo, että kokouspalkkiot olivat aiemmin nykyistä suuremmat.

– Kun aloitin, hallintoneuvoston jäsenille maksettiin 500 euroa kuukaudessa, oli kokouksia tai ei. Sitten se muutettiin 500 euroksi per kokous. Tämä oli minusta ihan asiallinen muutos, Ojala-Niemelä muistelee.

Aiemmin Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston paikka oli siis rahasampo nykytilanteeseen verrattuna, kun kansanedustaja sai siitä 6000 euroa vuodessa nykyisen 1500-2000 euron sijaan.

Kemijoki Oy:stä kerrotaan, että kuukausipalkkioista luovuttiin vuonna 2012.

Ei rahasampo

Kansanedustajat eivät pidä nykyisiä kokouspalkkioita kohtuuttoman suurina.

– Ei näistä mitään rahasampoa saa kenellekään tulla. Kyllä työmies on palkkansa ansainnut, mutta myös kohtuullisuus on säilytettävä näissä kysymyksissä, Ojala-Niemelä sanoo.

– Se on samansuuruinen mitä se on muissa vastaavissa yhtiöissä. Minulle palkkiolla ei ole sillä tavalla merkitystä, että olisinko kiinnostunut hallintoneuvoston paikasta vai en. Ymmärrän sen, että kun kymmenen kertaa pienemmänkin yhtiön vastaavista toimielimistä maksetaan vastaavankokoisia palkkioita, niin siihen suhteutettuna se on kohdillaan, Markus Lohi toteaa.

– Palkkio on vähintäänkin kohtuullinen, Kärnä sanoo.

Ei valtaa, mutta...

Hallintoneuvostojen tärkein tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Yhtiöt pitävät hallintoneuvostoissa istuvat poliitikot ajan tasalla tärkeimmistä asioistaan. Hallintoneuvostoilla ei ole varsinaista valtaa ja niitä on julkisuudessa moitittu usein keskustelukerhoiksi. Arvostelusta huolimatta kansanedustajat pitävät niitä tärkeinä.

Ojala-Niemelä oli Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa, kun yhtiön omistajat päättivät pilkkoa yhtiön ulkoistamalla ja irtisanomalla väkeä. Ojala-Niemelä vastusti yhtiön hallituksen suunnitelmia, mutta jäi vähemmistöön hallintoneuvoston äänestyksessä.

– Kyseenalaistimme hallituksen ratkaisut hallintoneuvostossa. Lisäksi annoimme esimerkiksi ohjeita työntekijöden sopeutumisohjelmaan, teimme eläkekartoitusta ja pohdimme, miten irtisanottavia ihmisiä ylipäätään voitaisiin auttaa. Ei siis voi sanoa, että hallintoneuvostolla olisi pyyhitty pöytää tässä asiassa, Ojala-Niemelä luettelee.

– Yhtiökokousten välissä omistajien edustajat ovat asioista paremmin perillä, pystytyään puuttumaan asioihin ja käymään epävirallista vuoropuhelua hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa, jos on asioita, jotka on syytä ottaa huomioon, kun yhtiössä tehdään päätöksiä. Jos yhtiön johto ei kuuntele omistajia eli hallintoneuvostoa ja yhtiökokousta, niin silloin omistaja vaihtaa yhtiön hallituksen, Lohi sanoo.

– Hallintoneuvosto edustaa omistajaa eli valtiota yhtiössä. Hallintoneuvoston avulla myös poliittisen päätöksentekoon saadaan tietoa siitä, mitä yhtiössä tapahtuu, Kärnä jatkaa.

Tarpeen vai ei?

Lohen mukaan hallintoneuvostot ovat tarpeen sellaisissa valtionyhtiöissä, jotka ovat erityisen tärkeitä valtiolle. Jos valtio on mukana vain sijoittajan roolissa, hallintoneuvostoja ei hänen mukaansa tarveta.

Myös Kärnä pitää hallintoneuvostoa tärkeänä paikkana vaikuttaa asioihin. Hänellä on tietty tehtävä mielessä Kemijoki Oy:ssä.

– Olen kokenut älyttömän tärkeäksi sen, että voin olla hallintoneuvostossa, koska haluan vaikuttaa siihen, että vaelluskalat saataisiin palautettua Kemi-Ounasjoen vesistöalueelle. Vaikka hallintoneuvostolla ei ole suoraa valtaa, sillä on mahdollisuus esittää näkemyksiä, ohjata ja tuoda kansan ääntä yhtiön päätöksentekoon. Kun asioita pidetään tapetilla, niitä kyetään sitä kautta edistämään.