1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Turvallisuuden tunne ei aina seuraa tilastoja – "Turvapaikanhakijatilanne vaikuttanut varmuudella"

Ihmisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet tekijät. Poliisin mukaan tunteet eivät aina seuraa loogisesti esimerkiksi rikostilastoja. Psykologin mielestä muutosten kohtaamiseen vaikuttavat muun muassa synnynnäiset temperamenttierot.

Kuva: Mika Kanerva

Ihmisten kokema turvallisuus on noussut puheenaiheeksi muun muassa eri puolille maata perustettujen katupartioiden kautta.

Poliisihallituksessa tunnistetaan kansalaisten huoli turvallisuudesta.

– Kentällä tullaan poliisille puhumaan, sanoo poliisitarkastaja Marko Luotonen.

Luotosen mukaan poliisille on tullut viime aikoina jonkin verran yhteydenottoja, kansalaispalautetta ja valvontapyyntöjä. Niiden määrä ei ole kuitenkaan selvästi lisääntynyt.

Luotonen ei osaa tarkkaan sanoa, näkyykö tämä huoli käytännössä eli välttävätkö ihmiset esimerkiksi liikkumista tietyissä paikoissa pimeällä. Poliisi myöntää kuitenkin, että näin on paikoin saattanut käydä.

–  Turvallisuuden tunne on henkilökohtainen tunne. Ihminen arvioi omia riskejään joutua jonkin teon kohteeksi aina henkilökohtaisista lähtökohdistaan käsin, arvioi Luotonen.

Todelliset tapahtumat ja ilmiöt voivat Luotosen mukaan nostaa tätä riskiä tai ihmisen omaa tunnetta riskistä.

– En pysty vahvistamaan, että esimerkiksi pelkästään turvapaikanhakijatilanne olisi alentanut turvallisuuden tunnetta, mutta varmuudella se on vaikuttanut siihen, poliisitarkastaja toteaa.

Luotosen mukaan uutiset turvapaikanhakijoiden epäillyistä rikoksista vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviäviävät viestit vaikuttavat, vaikka ne osoittautuisivat myöhemmin vääriksi tiedoiksi tai huhuiksi.

Poliisi seuraa tilannetta

Kaakkois-Suomessa ei poliisin mielestä ole suuria muutoksia yleisessä turvallisuustilanteessa.

– Ennakkotietojen mukaan viime vuonna sekä rikosten määrä että poliisin hälytystehtävät laskivat edellisvuodesta, sanoo poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäki.

Tilasto poliisin tietoon vime vuonna tulleista rikoksista on tarkoitus julkaista ensi viikolla. Turvallisuuden tunteen ja tilastotiedon välinen suhde voi olla ristiriitainenkin.

– Klassinen esimerkki on, että naiset kokevat turvattomuuden tunnetta tai pelkäävät liikkua julkisilla paikoilla yksin. Kuitenkin ehkä todennäköisempää on joutua väkivaltarikoksen kohteeksi omassa kodissa eli lähipiirin perheväkivallan kohteeksi, kertoo poliisitarkastaja Marko Luotonen Poliisihallituksesta.

Peloilla pohjaa myös ihmisen biologiassa

Psykologin mukaan erilaisten pelkojen synnyssä on omat mekanisminsa.

– Ihminen on ristiriitainen. Toisaalta meissä on tällaista ihan biologiaan liittyvää pelkoa ryhmää tai perustarpeita uhkaavaksi koettua kohtaan. Samalla ihmisellä on biologinen tarve liittyä muihin ja tehdä hyvää, sanoo puheenjohtaja Annarilla Ahtola Suomen Psykologiliitosta.

Ahtolan mukaan ihminen ei kuitenkaan ole biologisten viettiensä armoilla. Käyttäytymisessä on paljon opittua ja kulttuurin tuomaa.

– Ihminen voi tunnistaa ja pohtia omia reaktioitansa esimerkiksi oudon tai vieraan suhteen. Ja miettiä, miten mennä eteenpäin, miettii psykologian tohtori Ahtola.

Ahtolan mukaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet tekijät ja eroja ihmisten välillä on.

– Uusien tilanteiden ja muutosten kohtaamiseen vaikuttavat muun muassa synnynnäiset temperamenttierot. Myös varhaiset kokemukset hoivasta vaikuttavat kokemuksiin muista ihmistä. Lisäksi tilannekohtaisilla tekijöillä on merkitystä.