Kansainvälinen tutkimus murtaa myyttiä: Suomi vetää ulkomaisia osaajia puoleensa

Kansainvälisen kauppakorkeakoulu Inseadin vertailussa Suomi nousi kymmenen kärkeen, kun korkeakoulu mittasi, kuinka voimakkaasti maat vetävät osaajia puoleensa. Suomen etuna pidettiin muun muassa hyviä esimiehiä.

talous
Grafiikka maista, jotka houkuttelevat eniten ulkomaisia osaajia.
Yle Uutisgrafiikka

Suomeen on vaikeaa saada ulkomaisia osaajia. Tämä usein toistettu väite ei pidä paikkaansa, jos uskotaan Kansainvälisen kauppakorkeakoulun Inseadin toissapäiväistä raporttia.

Yli sadan maan vertailussa Suomi sijoittui sijalle kymmenen, kun korkeakoulu mittasi, miten eri maat vetävät ulkomaisia osaajia puoleensa.

– Tulos aluksi yllätti. Sitten kun tutustuin tutkimukseen, se ei taas yllättänyt lainkaan, sanoo henkilöstöjohtaja Virpi Ojakangas henkilöstöpalveluyritys Adeccosta.

Erityisesti Suomi sai kehuja esimiesosaamisesta, korkeasta koulutuksesta, tutkimustyöstä ja lainsäädännön luotettavuudesta. Muut ovat suomalaisille tuttuja ylpeyden aiheita, mutta jokaisella työntekijällä on oma mielipiteensä esimiehestään.

– Suomessa osataan antaa arvoa erityisosaamiselle ja täällä osataan johtaa asiantuntijaorganisaatioita. Tietysti on olemassa karmeita poikkeuksiakin.

Ulkomaalaisia osaajia luotaantyöntävät tekijät eivät tulleet Ojakankaalle yllätyksenä. Korkea verotus ja työllistämiseen liittyvä lainsäädäntö saa tutkimuksen mukaan osaajat kääntymään kannoillaan.

– Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen on usein hidasta.

Toisaalta tarkan lainsäädännön toinen puoli on se, että asiat tapahtuvat ennakoidusti. Tällöin työntekijä voi luottaa viranomaisiin ja keskittyä esimerkiksi työskentelemiseen.

Aivovienti tekee hyvää maalle

Perinteisesti aivovientiä eli koulutettujen osaajien muuttoa ulkomaille on pidetty huonona asiana. Tällöin yhteiskunta menettää muuttajan koulutukseen käyttämän satsauksensa ja kohdemaa hyötyy niistä.

Kauppakorkeakoulu Inseadin tutkimuksessa muistutetaan, että kolikolla on myös toinen puoli. Osa muuttajista palaa takaisin lähtömaahansa, jolloin he tuovat takaisin ulkomailla hankkimansa osaamisen.

– Me olemme niin pieni kansakunta, että meillä on vaikeaa täyttää kaikkia osaamisen lokeroita. Tämä on tärkeää meidän kilpailukyvyn takia, Ojakangas sanoo.

Tutkimuksessa nostetaan esiin Taiwan, jonka sanotaan rakentaneen elektroniikkateollisuutensa Piilaksosta palanneiden työntekijöiden osaamisen päälle.

Ojankankaan mukaan Suomi tarvitsee myös ulkomaisia osaajia. Esimerkiksi tiettyjä teknisen alan osaajia ei tahdo aina löytyä.

– Yritykset tietävät tämän itsekin. Jos alan osaajat on Suomessa laskettavissa yhden käsin sormilla, eikä kukaan heistä ole vaihtamassa työpaikkaa, tilanne on yritykselle vaikea.

Pohjoismaat kiilasivat Suomen edelle

Vaikka Suomi menestyi yli sadan maan vertailussa hyvin, muut Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta pärjäsivät vertailussa itäistään naapuria paremmin.

Ojakankaan mukaan syyt ovat ennalta arvattavia. Norjassa osaajia vetää puoleensa palkka, Tanskassa sijainti Keski-Euroopan kainalossa ja Ruotsissa pidempi historia ulkomaisten osaajien vastaanottamisessa.

Monesti myös kaupunkien ja seutujen tunnettuus vaikuttaa siihen, houkutteleeko maa osaajia puoleensa vai ei. Tutkimus kehottaakin kaupunkeja tekemään itseään tunnetuksi, jotta työntekijät löytävät paikalle.