1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Järvet nyt vahvassa teräsjäässä – video: näin jään paksuus mitataan

Pitkä pakkasjakso on jäädyttänyt järvet teräsjäähän. Lumen päälle on satanut vain kevyttä pakkaslunta, joka ei ole painanut jäätä. Näin jään pinnalle ei ole muodostunut lainkaan heikompaa kohvajäätä.

Kotimaan uutiset
Jussi Vilén mittaa jään paksuutta
Lammin biologisen aseman tutkimusteknikko Jussi Vilén käy kymmenen päivän välein Pääjärvellä mittaamassa jään paksuutta. Viime vuoteen verrattuna jään laatu on nyt selvästi parempi.

Tutkimusteknikko Jussi Vilén kairaa Pääjärvellä Lammilla jäähän kolme reikää, joista hän mittaa jään paksuuden. Kahdessa kairausreiässä jäätä on 25 senttiä, yhdessä 26 senttiä. Keskiarvoksi näistä mittauksista tuli 25 senttiä. Koko paksuudeltaan jää on vahvaa teräsjäätä.

– Jään laatu on mahdottoman hyvä ja kestävä. Viime vuonna tilanne oli aivan toinen. Silloin jään maksimipaksuus oli 35 senttiä ja siitä kohvajäätä oli 19 senttiä. Teräsjäätä ei ollut edes kahtakymmentä senttiä.

Vielä ollaan kaukana ennätyksestä

Vilén katsoo, että jään paksuus on näihin pakkasiin normaaleissa lukemissa. Silti ollaan kaukana talven 2002-2003 lukemista, jolloin Pääjärvellä oli jäätä yli 80 senttiä. 2000-luvulla Pääjärven jäätyminen on jäänyt kaksi kertaa uuden vuoden puolelle. Tänä talvena järvi jäätyi vuoden viimeisenä päivänä.

Miehiä Pääjärven jäällä
Lammin biologisen aseman tutkimusteknikko Jussi Vilén käy kymmenen päivän välein Pääjärvellä mittaamassa jään paksuutta.Timo Leponiemi / Yle

Suomen ympäristökeskukselle tehtävissä mittauksissa jään paksuus oli Pääjärvellä 10. tammikuuta 20 senttiä eli kymmenessä päivässä jää oli vahvistunut viisi senttiä. Vilén arvioi, että jään päällä oleva, noin 15 sentin paksuinen lumikerros on hidastanut uuden jään muodostumista.

Pakkaslumi ei paina jäätä

Vaikka jään päällä on kohtuullinen kerros lunta, se on kevyttä pakkaslunta. Kun lumi ei paina jäätä, jään pinnalle ei ole noussut vettä. Sen vuoksi järvillä ei ole kohvajäätä lainkaan, tai sitä on vain vähän, toteaa johtava hydrobiologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Toki joissakin paikoissa rannan läheisyydessä vettä voi olla päässyt jäälle, jos vedenpinta on laskenut.

Kohvajäätä syntyy, kun lauha sää sulattaa jään pinnalla ollutta lunta tai vettä pääsee jäälle railoista. Teräsjäätä heikompi kohvajää muodostuu aiemmin syntyneen jään päälle, kun jää muuten jäätyy alhaaltapäin.

Kohva heikentäisi jäätä

Virallisia jään paksuuden mittauksia varten järven jäälle on laitettu kolme kohvasauvaa. Kun kohvasauvan näyttämää lukemaa verrataan jään pinnalta mitatun lumen määrään, saadaan kohvajään osuus selville.

– Kohvasauva laitetaan teräsjään päälle silloin, kun järven jäälle uskaltaa mennä eli teräsjään pinta on nollapiste. Sauvassa on mitta-asteikko kahden sentin välein. Siitä katsotaan kertynyt lumen määrä ja mahdollinen kohva.

– Usein kohvakerroksia muodostuu useita ja välissä on muutaman sentin vesikerroksia, huomauttaa tutkimusteknikko Jussi Vilén.

Kun tänä talvena kohvaa ei ole, jää on vahvaa. Silti virtapaikoissa ja suurilla järvenselillä jää voi olla ohutta, joten varovaisuus on tarpeen, muistuttaa johtava hydrobiologi Bertel Vehviläinen.

Lue seuraavaksi