1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Moni mittaa masennuksen oireitaan netissä – mutta voiko nettikyselyihin luottaa?

Mitä tahansa netin masennuskyselyä ei kannata täyttää. Masennusepäilyjen takia vastaanototolle saapuvan eteen ei myöskään pidä ensimmäisenä lykätä masennuskyselyä.

Kuva: Yle

Internetistä löytyy runsaasti kaikkea, myös masennusta mittaavia kyselyitä. Useimmat niistä ovat englanninkielisiä, mutta myös suomeksi on mahdollista yrittää tunnistaa masennuksen oireita. 

Meillä käytetyimmät masennusmittarit ovat BDI eli Beckin testi ja Suomessa kehitetty DEPS. Yhdysvalloissa kehitetty BDI on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti masennuksen hoitotulosten seurantaan, eikä sitä suositella DEPS:n lailla masennuksen omatoimiseen tunnistamiseen.

Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä kehottaa tarkistamaan ennen mittarikyselyn täyttämistä, että siinä on selkeät ohjeet, joissa kerrotaan, mitä sillä ajetaan takaa. Tärkeää on huomioida myös se, miltä aikajaksolta asioita, väittämiä ja oireita kysytään.

DEPS:ssä vastausten kuuluu yleisimmin koskea viimeksi kulunutta kuukautta. Partosen mukaan ihmisillä on taipumus ajatella vointiaan hyvinkin pitkälle taaksepäin, mutta niin ei tässä yhteydessä pidä tehdä. Kysyttävien asioiden on siis pitänyt olla läsnä viimeisen kuukauden aikana.

BDI-mittarissa aikaikkuna voi olla kuukausi, viikko tai kolme päivää. Tulos on sitä oikeampi, mitä tarkemmin noudattaa ohjetta. Partonen muistuttaa, että aikaikkuna kannattaa pitää mielessä viimeiseen kysymykseen asti.

Diagnoosin tekee lääkäri

Jos kyselylomakkeen on täyttänyt huolellisesti niin tulokseen kannattaa kiinnittää huomiota, sanoo Partonen. Tulos voi kertoa vaikkapa sen, ettei vointi ole niin hyvä, kuin on kenties toivonut tai luullut.

Tämän jälkeen masennusta epäilevän on hyvä arvioida itse tulosta ja punnita mielessään mahdollista avuntarvetta. Partosen mukaan ihmisillä voi olla monenlaisia oireita, mutta on eri asia, onko niistä haittaa ja tarvitseeko hän hoitoa. Hoitoa tarvitaan, jos haitta vaikeuttaa toimintakykyä.

Partosen mukaan oireet eivät vielä tarkoita, että kyseessä on masennussairaus. Oireita voi olla lievässä määrin ilman, että ne tuottavat haittaa. Sairaus taas edellyttää, että masennuksesta on haittaa ja se laskee toimintakykyä.

Jos haittaa on niin paljon, ettei asioita saa tehtyä tyydyttävällä tavalla, kannattaa käydä lääkärin tai hoitajan luona pohtimassa sitä, onko kyse masennuksesta vai voidaanko puhua jopa masennussairaudesta.

Masennuksesta pitää tehdä lääkärin kanssa arvio: tarvitaanko hoitoa ja jos niin millaista. Sitäkin on pohdittava, miten mahdollista sairautta kannattaa hoitaa. Vaihtoehtoja on useampia kuin yksi, Partonen korostaa.

Testi ei ole diagnoosi. Sellaisen saa vasta lääkärin vastaanotolla, hän korostaa.

Vastaanottoa ei pidä aloittaa kyselyn täyttämisellä

Masennusepäilyjen takia vastaanotolle tulevan potilaan nenän eteen ei pidä ensimmäisenä lykätä BDI:tä, DEPS:iä ja mitään muutakaan kyselyä, sanoo psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

– Kannattaa aloittaa yhteistyösuhteen luomisesta. Hyvä tapa on myös se, että potilaat tekevät erilaisia kyselyitä ohjatusti ennen vastaanottoa esimerkiksi verkkojärjestelmässä.

Stenberg pyytää potilasta kertomaan ensin itsestään, elämästään ja siitä, mikä hänet toi vastaanotolle. Vasta sen jälkeen, ehkä toisella tapaamisella Stenberg saattaa haluta tarkentaa masennuksen kokemusta kyselyllä. Tässä vaiheessa potilas voi saada eteensä BDI-mittarin.

Stenberg korostaa, ettei hän käytä BDI:tä kartoituksena, vaan selvittääkseen potilaan kokemusta ja voidakseen verrata tilannetta myöhemmin uudestaan.

DEPS-seulaa hän suosittelee käytettäväksi esimerkiksi perusterveydenhuollon tai työterveyshoitajan vastaanotolla.

Netissä ei Stenberginkään mielestä kannata täyttää mitä tahansa masennuskyselyä. Asialliselta sivustolta löytyy hyvillä saatesanoilla varustettuja kyselyitä, joiden tuloksetkin esitetään järkevästi. Ongelmana ovat sivustot, joilla kyselyt on esitelty miten sattuu ja tulkinnatkin ovat ylimalkaisia. Niitä on syytä välttää, Stenberg sanoo. 

BDI-mittari ja runsaasti muuta tietoa masennuksesta löytyy Mielenterveystalon (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.

Allaolevalla DEPS-depressioseulalla voit tarkistaa, kannattaako sinun keskustella lääkärin kanssa omasta voinnistasi. Seula on Suomessa yleisesti käytössä. Kokemuksen mukaan vähintään 12 pistettä saaneista noin puolella on diagnosoitu masennustauti. Sen todennäköisyys kasvaa pistemäärän kasvaessa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuluneen kuukauden aikana

DepressioseulaLähde: Salokangas, RKR., Stengård, E., & Poutanen, O. (1994). DEPS – uusiväline depression seurantaan. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim.