Virkamiehet harjoittelevat infosotaa amerikkalaisopein: Älä koskaan toista väärää väitettä

Satakunta valtion virkamiestä on tämän viikon aikana paneutunut nykyajan informaatiovaikuttamiseen amerikkalaisopein. Julkisuudelta piilossa on harjoiteltu Suomen oman viestin kirkastamista. Konkreettisin neuvo on olla toistamatta vääräksi katsottua väitettä.

politiikka
Jed Willard (vas.) ja Adam Berinsky suunnittelemassa suomalaisvirkamiesten informaatiotaitojen koulutusta 18. tammikuuta 2016.
Jed Willard (vas.) ja Adam Berinsky suunnittelemassa suomalaisvirkamiesten informaatiotaitojen koulutusta 18. tammikuuta 2016. Yle

Alun perin tarve valtion virkamiesten viestintätaitojen hiomiseen heräsi valtioneuvoston kansliassa Ukrainan kriisin myötä, kun viestit alueelta alkoivat käydä yhä monimutkaisemmiksi. Valtiovalta ei erityisemmin salaile sitä, että välillä virkamiehiä on tuskastuttanut myös kamppailu yleisestä mielipiteestä esimerkiksi lasten huoltajuuskiistoissa. Tuorein taistelu sosiaalisen median herruudesta on käyty pakolaiskysymyksestä.

– Kyllähän Venäjä on tietysti aktiivinen myös informaatiorintamalla, mutta esimerkiksi pakolaisuus avaa uuden mahdollisuuden vaikuttaa meihin väärällä tavalla, sanoo tämän viikon koulutusta ideoimassa ollut valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.

– Sen takia on pakko saada kiinni näistä asioista ja yrittää varustautua niitä vastaan.

Tärkein on Suomen oma tarina

Vaikka valtiovallan on mitä ilmeisimmin herättänyt itänaapurin harjoittama taitava mielipiteenmuokkaus, välttävät kurssin luennoitsijoiksi värvätyt amerikkalaisvieraat visusti Venäjän leimaamista. Harvardin yliopiston yhteydessä toimivan Franklin Delano Roosevelt -keskuksen johtaja Jed Willard neuvoo keskittymään Suomen omaan tarinaan.

– Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä muut maat sanovat, onko informaatio peräisin Moskovasta, Washingtonista tai peräti Brysselistä, Willard sanoo.

– Paras tapa vastata vääriksi koettuihin väitteisiin on oma, myönteinen suomalainen tarina.

Willardin mukaan Suomen oma kertomus on entistä tärkeämpi nyt, kun maan itsenäistymisestä tulee pian kuluneeksi sata vuotta.

– Se iso kysymys vuodelle 2017 on miksi. Mikä Suomi on, mitä suomalaisuus merkitsee ja miksi kaikki uhraukset on tehty, Willard luettelee.

– Missä Suomen halutaan olevan sadan vuoden päästä, että kaikki olisi ollut niiden uhrausten arvoista, hän kysyy.

Willard tuntee Suomen ilmeisen hyvin ja yllättää puhumalla ruotsia, ainakin muutaman sanan.

– Vaimoni on suomenruotsalaista sukua, vieras paljastaa.

Älä toista väärää tietoa

Julkisen mielipiteen muodostumista ja muokkausta tutkinut Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n politiikan tutkimuksen professori Adam Berinsky antaa yhden konkreettisen neuvon: vääränä pitämäänsä tietoa ei koskaan kannata toistaa.

– Väite saattaa olla viestin vastaanottajalle tuttu, ja se voi olla ainut asia, minkä hän viestistäsi muistaa, Berinsky opastaa.

Berinsky mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltain terveysuudistuksen, jonka ympärillä huhut ovat velloneet valtoimenaan, kun väitettiin sen esimerkiksi tuovan vanhuksille kuolemantuomiot.

– Huhujen toistaminen ei auta oman viestin perillemenoa, vaan voi päinvastoin lisätä niiden tehoa, Berinsky varoittaa.

Suomen virkamiehiä Berinsky kehottaa keskittymään vain omaan tarinaansa.

– Tarkoitus on kuitenkin saada ihmiset hyväksymään se, mikä on oikein ja mikä on totta, Berinsky vakuuttaa.

Sosiaalisen median sotaa pakolaisista Berinsky vertaa jälleen Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistukseen.

– Internet ei ole mullistanut kaikkea, mutta se on mullistanut sen, miten nopeasti virheellinen tieto leviää. Enää kyse ei ole kuulopuheista, vaan uskonvahvistusta voi helposti löytää verkosta, vaikka tieto olisi kuinka väärää, Berinsky muistuttaa.

Ja kaikkein nopeimmin leviävät juuri pelottavat kertomukset, Berinsky sanoo.