Vuosittain prosentilla kuolevista ei ole perillisiä

Ilman perillistä ja testamenttia kuolleiden omaisuutta päätyi viime vuonna kunnille ennätysmäärä - yli 20 miljoonaa euroa. Määrä on edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaksinkertainen. Perittävä omaisuus lankeaa ensin valtiolle, jolta vainajan viimeinen kotikunta voi hakea sitä itselleen.

Kotimaa
Testamenttilomakkeen allekirjoitus
Tiina Kokko / Yle

Äänekosken kaupunginhallitus päätti maanantaina hakea kahden vainajan omaisuutta kaupungille. Perintöjen yhteissumma on lähes 200 000 euroa. Valtionkonttori edellyttää, että perinnölle osoitetaan jokin sosiaalinen tai kulttuurinen käyttötarkoitus.

– Mikäli Valtionkonttori nämä perinnöt meille myöntää, ne ohjataan vähäosaisten aseman parantamiseen, erityisesti vanhusten palveluihin, sanoo Äänekosken talousjohtaja Tapani Hämäläinen.

Äänekoski ei ole perinnönhakuineen yksin. Viime vuonna ilman perillistä ja testamenttia kuolleiden omaisuutta päätyi kunnille ennätysmäärä, yli 20 miljoonaa euroa. Valtion kassa puolestaan karttui perinnöistä 14 miljoonalla eurolla, josta 9 miljoonaa euroa oli rahavaroja ja 5 miljoonaa euroa kiinteistöjä. Summa on melkein kaksi kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna.

– Omaisuusmäärät kuolinpesissä ovat nykyään aiempaa suurempia. Joissakin on pelkästään rahavaroja, kuten pankkitalletuksia, toisissa voi olla useita omistusasuntoja. Kirjo on suuri, on varattomia pesiä ja on miljoonapesiä, sanoo johtava lakimies Marjukka Vallioniemi Valtionkonttorista.

Viime vuoden suurta perintökertymää selittävät muutamat vauraat kuolinpesät. Ilman testamenttia ja perillisiä jakoon meni seitsemän yli miljoonan euron kuolinpesää. Yleensä yli miljoonan pesiä tulee Valtionkonttoriin pari kappaletta vuodessa.

– Joukossa oli yksittäinen kahdeksan miljoonan euron perintö, joka jo yksistään nostaa kokonaisuutta, Vallioniemi sanoo.

Noin prosentilla vuosittain kuolevista ei ole perillisiä.