Uusi kansallispuisto mietityttää kainuulaisia – miten käy kalanistutuksen ja kämppävuokrauksen?

Hossan kansallispuisto avataan vuonna 2017. Ennen avajaisia on kuitenkin paljon töitä tehtävänä, ja Hossalle on kehitettävä kokonaan oma mallinsa.

luonto
Hossan retkeilyalueen maisemaa, metsää ja vesistöä, jonka takana häämöttää Värikallio.
Monen kainuulaisen kala-apajat ovat Hossan alueella.Sini Salmirinne / Yle

Viikko sitten Kainuussa juhlittiin tietoa siitä, että Suomussalmen Hossasta tulee Suomen seuraava kansallispuisto. Kansallispuiston avajaisia on tarkoitus viettää 17. kesäkuuta 2017, ja ennen sitä alue on laitettava kuntoon.

– Valtio on varannut 2,5 miljoonaa euroa kansallispuistoa varten. Suurin osa summasta kuluu sellaisiin töihin, jotka eivät juurikaan näy asiakkaille. Sitten on esimerkiksi rajojen merkintää, ja todella iso ponnistus liittyy palvelurakenteeseen ja -varustukseen, Metsähallituksen aluepäällikkö Matti Tapaninen kertoo.

Kansallispuiston perustamiseen liittyy reunaehtoja, mutta kokonaiskuvaan pystytään vaikuttamaan.

Hossaa on kehitetty kansallispuistotason kalastuskohteena, ja siten se on poikkeava retkeilyalue.

Matti Tapaninen

– Kansallispuistot ovat luonteeltaan erilaisia ja niissä on eri palveluita. Isossa mittakaavassa pystymme viilaamaan paljonkin. Toki on olemassa tiettyjä puitteita, jotka varmistavat kansallispuistoverkoston laadun. Hossan kohdalla painottaisin sitä, että siellä on jo vahva asiakaskunta ja matkailuliiketoimintaa. Meidän täytyy Hossa-mallia tehdessämme tarkastella huolellisesti, että nykyisten asiakkaiden mielenkiinto aluetta kohtaan säilyy.

Tapaninen pitää Hossan alueen kannalta tärkeänä asiana retkeilyaluestatuksen muuttumista kansallispuistoksi.

– Hossassa on tosi osaavia matkailuyrityksiä, jotka ovat avanneet entistä enemmän kansainväliselle matkailulle. Kansallispuistostatus on tietyllä tavalla varmistus tämän jatkuvuudelle ja ennen kaikkea sen vahvistumiselle.

Kansallispuistoon ei istuteta vieraita kalalajeja

Hossan suhteen kainuulaisille on herännyt monia kysymyksiä. Alue on monelle kainuulaiselle kalastuspaikka, ja kalanistutuksesta ollaankin oltu huolissaan. Matti Tapaninen kuitenkin toteaa, että kalastusaktiviteetin tulisi säilyä, vaikka muutoksia siihen varmaan tulee.

– Hossaa on kehitetty kansallispuistotason kalastuskohteena, ja siten se on poikkeava retkeilyalue. Varmaksi en voi sanoa mitään, koska asetukset tulevat osallistavan säädösvalmistelun jälkeen.

Hossassa on ollut jonkin verran kirjolohen istutusta pääasiallisesti luontokeskuksen yhteydessä. Yhtenä vaihtoehtona on tarkasteltu, että esimerkiksi keskus rajattaisiin kansallispuiston ulkopuolelle, jolloin istutustoiminta jatkuisi.

Meidän täytyy Hossa-mallia tehdessämme tarkastella huolellisesti, että nykyisten asiakkaiden mielenkiinto aluetta kohtaan säilyy.

Matti Tapaninen

– Kansallispuiston sisällä ei tehdä vieraiden kalalajien eikä pyyntikokoisten kalojen istuttamista. Siellä käytetään luontaisia kalakantoja ja poikasistutuksia, jotka ovat tuki-istutuksia, kertoo Tapaninen.

Toisena huolenaiheena on noussut esiin se, voiko matkanjärjestäjä jatkossakin vuokrata kämppää tulevan kansallispuiston sisältä omalle ryhmälleen. Tapaninen toteaa, että kämpät ovatkin erittäin iso kysymys.

– Hossassa on isoja, nimenomaan yrityskäyttöön rakennettuja kämppiä. Meidän pitää löytää sellainen malli, että jatkossakin yritykset voivat käyttää niitä. Painotan kuitenkin, että minkään yksityisen yrityksen käyttöön ei tule rakenteita, vaan ne olisivat sitten kaikkien yritysten varattavissa.

Metsästysmatkailun harjoittajien joukossa harmistusta on aiemminkin herättänyt se, jos Hossasta tulisi kansallispuisto. Tapaninen kuitenkin toteaa, että tuleva kansallispuisto käsittää vain 15 prosenttia Hossan metsästysalueesta, joten metsästysmatkailu säilyy käytännössä ennallaan.