Syrjäinen pikkukunta panosti teollistamiseen – väkiluku on kasvanut lamasta huolimatta

Suomen teollistunein kunta kulkee vastavirtaan. Syrjäisen pohjoispohjalaisen kunnan väkiluku kasvaa lamasta huolimatta. Pyhäntä on panostanut yrittämiseen vuosikymmeniä.

Kotimaa
LapWall on Pyhännän  uusin teollinen toimija
Pyhännällä on ennen mutta talonrakentamiseen liittyvää puuteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut seinäelementtejä mittatilaustyönä valmistava LapWall työllistää jo yli sata ihmistä.Timo Sipola / Yle

Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2015 jaetuista yritystuista lähes seitsemän prosenttia suuntautui runsaan 1 600 asukkaan Pyhännän kuntaan, missä asuu alle puoli prosenttia maakunnan väestöstä.

Syrjäisen pikkukunnan väkiluku kääntyi nousuun vuonna 2014. Trendi näyttää jatkuvan, kun paikkakunnan yritykset lisäävät työvoimaansa. Järvenrantatontteja löytyy ja muunlaiseenkin asuntotuotantoon on alettu panostaa.

Lautakunta loi pohjan

Yli puolet Pyhännän työpaikoista on teollisuudessa. Kunnan teollisen yritystoiminnan historia ulottuu 1960-luvulle saakka, jolloin kunnassa huomattiin, että väkiluku romahtaa, ellei mitään tehdä.

Teollistamistyötä on jatkunut nyt yli 50 vuotta.

Jouko Nissinen

Päätettiin perustaa teollistamislautakunta, joka sai tehtäväkseen teollisuustyöpaikkojen luomisen kuntaan. Tuon lautakunnan työ kantaa hedelmää vielä tänäkin päivänä.

– Lautakunta teki työnsä hyvin. Silloin luotiin pohja Pyhännän teollisuudelle ja sitä teollistamistyötä on jatkunut nyt yli 50 vuotta, muistelee Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen.

Pyhännän teollisuus on pääasiassa puuteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Niiden tulevaisuus on pitkälti paikkakunnan omissa käsissä, sillä yritykset ovat nimenomaan pyhäntäläisiä.

– Kummassakin tapauksessa olemassa oleva teollisuus on vetänyt kuntaa uusia saman alan yrityksiä. Keskinäisellä yhteistyöllä on päästy hyviin tuloksiin, arvioi Nissinen.

Hyvä yhteishenki

Uusimpia tulokkaita Pyhännän puuteollisuusklusterissa ovat laman aikaan syntyneet Salvos, joka aloitti 2011 ja LapWall, jon ka toiminta käynnistyi seuraavana vuonna, 2012. Siihen saakka puuteollisuus oli ollut pääasiassa PRT-konsernin varassa.

Uusiin yrityksiin on syntynyt toistasataa uutta työpaikkaa.

Jouko Nissinen

– Me jouduimme laman alkaessa vuonna 2009 kuntana miettimään sitä, olemmeko me yhden yrityksen kunta. Haluttiin monipuolistaa yrityselämää ja luoda mahdollisuuksia uusille. Nyt näihin uusiin yrityksiin on syntynyt toistasataa uutta työpaikkaa. Jostain se vain tulee se pyhäntäläinen henki, kertoo Nissinen.

Synergiahyötyjä ei tarvitse kaukaa hakea.

– Tästä vierestä löytyy esimerkiksi saha ja järven toiselta puolelta ikkunatehdas. Täällä on myös erilaista korjaamisosaamista sekä kuljetus- ja koneyrittäjiä. Kunnassa on tosi hyvä yhteishenki, pohtii LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.

Yrittämisen merkitys ymmärretään

Kunta rakensi nopeassa tahdissa molemmille yrityksille teollisuushallit ja vuokrasi tilat.

– Kunta on hyvin yritysmyönteinen. Tämä on niin pieni paikka, että ihmiset ymmärtävät, että jos ei ole työpaikkoja, niin kunta kuolee, sanoo Jarmo Pekkarinen.

Valtaosan Pyhännälle viime vuonna myönnetystä yritystuesta, lähes 1,3 miljoonaa euroa, sai kunnan tuorein teollisuustoimija LapWall, joka tekee mittatilaustyönä elementtiseiniä rakennusteollisuudelle.

Ihmiset ymmärtävät, että jos ei ole työpaikkoja, niin kunta kuolee.

Jarmo Pekkarinen

– Viime vuonna me investoimme 4,3 miljoonalla eurolla, kertoo LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.

Yrityksen saama kehitystuen ja oman rahoituksen turvin rakennettiin entisen teollisuushallin viereen toinen 4 300 neliön tuotantohalli, jossa on uusi elementtilinja ja pienempiä koneita ja laitteita

– Alueelta on ollut hyvin saatavilla työvoimaa. Pyhännän kunta on suhtautunut erittäin myönteisesti uuteen yrittäjään. Se rakensi meille ensimmäiset tilat, joissa olemme vuokralla. Monessa kunnassa tällainen investointipäätös ei menisi koskaan läpi. Se on aika poikkeavaa kuntakentässä, hehkuttaa LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.

Töihin tullaan muualtakin

Yrityksen liikevaihto on kymmenkertaistunut kolmessa vuodessa. Nykyinen runsaan 20 miljoonan liikevaihto on tarkoitus kasvattaa seuraavan viiden vuoden aikana viisinkertaiseksi. Silloin yritys työllistäisi 350- 400 henkeä.

– Ainakaan markkinasta se ei jää kiinni. Perinteiset puuelementtitoimijat tekevät oman tuotemerkin alla tietynlaisia tuotteita ja me teemme ammattirakentajille mittatilaustyötä. Osuttiin oikeaan markkinarakoon, arvioi Jarmo Pekkarinen.

LapWallilla käydään töissä Siikalatvan kunnasta, Kärsämäeltä, Haapavedeltä, Nivalasta, Reisjärveltä ja Kajaanista.

Hyvin täällä on viihtynyt vaikka pieni paikka onkin.

Jaakko Karhumaa

Monet Pyhännän teollisuuteen työllistyneet ovat myös muuttaneet paikkakunnalle. Pelkästään LapWallin työntekijöitä on muuttanut Pyhännälle kymmeniä ja useassa tapauksessa myös puolisolle on löytynyt töitä ennen kaikkea hoito- ja opetusalalta.

Lapwallin työnjohtaja Jaakko Karhumaa muutti perheineen Pyhännälle vajaa kolme vuotta sitten. Myös vaimolle löytyi töitä.

– Hyvin täällä on viihtynyt vaikka pieni paikka onkin, kertoo Jaakko Karhumaa.

Työvoiman saatavuus voi toki jossakin vaiheessa muodostua pullonkaulaksi Pyhännällä, kun yrityksen kasvu on näin nopeaa.

Investointiaikeita myös Ruotsiin

Yhtiön Pyhännän investointiohjelma mahdollistaa nykyiseen verrattuna kolminkertaisen liikevaihdon. Lisäksi on suunnitelmissa Ruotsin markkinoille suuntautuvan tehtaan avaaminen Tukholman pohjoispuolelle. Vaihtoehtoisia paikkoja on katseltu myös Etelä-Suomesta, Baltiasta ja Puolasta.

– Tästä on pitkä matka päämarkkinoille Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Pohdinnassa on nyt se, että kuinka paljon toimintaa voi vielä laajentaa täällä ja olisiko järkevää laajentaa myös muualle, avautuu Pekkarinen.

Ruotsissa olisi elementtialalla nyt poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska tehtaat on pääosin rakennettu 1970-luvun tekniikalla.

Kysyntä siellä on niin kovaa, että asiakkaat eivät saa toivomiaan elementtejä. Olemme siis hyvin vahvasti menossa Ruotsiin, josta voisi palvella Ruotsin lisäksi Norjaa ja Tanskaa, linjaa Pekkarinen.