Virolaisia, filippiiniläisiä – turkistarhat työllistävät yhä enemmän ulkomaalaisia

Suomalaiset turkistilat käyttävät sesonkiaikoina tilapäistyövoimaa. Kotimaasta työntekijöitä ei saada riittävästi, niinpä tiloille tulee työntekijöitä melkein ympäri maailmaa. Eniten heitä tulee Virosta, kaukaisimmat jopa Filippiineiltä saakka.

Kotimaa
Ketun nahkat päätyvät turkisteollisuuden käyttöön.
Ketun nahkat päätyvät turkisteollisuuden käyttöön.Antti Kettumäki / Yle

Pohjalaismaakunnissa tuotetaan 97 prosenttia koko maan turkisnahoista. Työntekijöitä joudutaan palkkaamaan paljon ulkomailta, sillä suomalaista työvoimaa ei saada riittävästi. Tarkkoja lukuja ei ole, sillä monet tilat käyttävät paljon kausityövoimaa, jota tulee töihin tiloille joko suoraan tai vuokrafirmojen kautta.

– Yksittäistä syytä ei ole, miksi pohjalaismaakunnista ei löydy työntekijöitä tiloille, sanoo Pohjois-Suomen Turkiseläinten kasvattajat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Kärjä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta kerrotaan, ettei työntekijöistä pidetä tilastoa.

– Useat tilat käyttävät sesonkiaikoina samoja tekijöitä tai porukoita, eikä meillä ole tietoja tarkoista määristä. Ulkomaalaisten tekijöiden käyttö on yleistynyt ja heitä tulee Viron lisäksi muista maista, jopa Filippiineiltä saakka, vahvistaa toiminnanjohtaja Marja Tiura.

– Jos kääntää asian positiiviseksi, niin ulkomaisilla työntekijöillä on pystytty paikkaamaan vaje sesonkiaikoina eli nahkonta-aikana marras-joulukuussa ja maalis-toukokuun paritusaikana, jatkaa Hannu Kärjä.

Työntekoa houkuttelevammaksi

Ulkomaalaisten työntekijöiden käytön lisääntyminen on lisännyt pohdintaa, miten turkistila saataisiin työpaikkana houkuttelevammaksi.

– Elinkeinon kannalta olisi hyvä, että tultaisiin enemmän julkisuuteen ja kerrottaisiin, millaista työtä tiloilla tiloilla tehdään ja kuinka moderneja koneita esimerkiksi käytetään.

– Paikallisilla saattaa olla väärä mielikuva siitä, mitä turkistilan eläinten hoitoon liittyvä työ on. Sama tilanne on muilla eläintiloilla. Tämä on keino, joka kannattaa ottaa vakavasti ja esitellä turkistilan toimintaa. Tämä voisi muuttaa käsitystä ja kiinnostusta tulla myös Pohjanmaalta tiloille töihin, kertoo Hannu Kärjä.

ANTTI KETTUMÄKI