"Ei ole kuultu sitten Kekkosen jälkeen" – Dokumenttielokuva antaa puheenvuoron Käsivarren porosaamelaisille

Inarin Skábmagovat-filmifestivaaleilla näytetyn Porot kuuluvat tuulelle -dokumentin pääosassa ovat Käsivarren porosaamelaiset. Sillanrakentajana porosaamelaisyhteisön ja dokumentin tehneiden tutkijoiden välillä toimi oikeustieteilijä, näyttelijä Anni-Kristiina Juuso.

kulttuuri
Ánneristen Juuso
Porot kuuluvat tuulelle -dokumentti esitetään perjantai-iltana kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Dokumentissa esiintyvä Anni-Kristiina Juuso on paikan päällä kertomassa dokumentista.Vesa Toppari / Yle
Govva filmmas Bohccot gullet biggii

– Yksi kokenut poromies sanoi, että meitä ei ole kuultu sitten Kekkosen jälkeen, kertoo tutkija Assi Harkoma.

– Siitä tuli idea tällaiseen puheenvuorodokumenttiin, jossa Käsivarren saamelaiset voivat kertoa uhkista, joita perinteinen poronhoito kokee siellä.

Assi Harkoma
Assi HarkomaVesa Toppari / Yle

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijat ovat vuoden verran tutkineet Käsivarren saamelaisten tilannetta ympäristöoikeudellisen sovittelun näkökulmasta Koneen Säätiön rahoittamassa Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa -hankkeessa.

Tuloksena oli muun muassa torstaina ensiesityksensä saanut ja perjantaina Helsingissä nähtävä Porot kuuluvat tuulelle -dokumentti.

– Dokumentissa ei alunperin ollut valmista käsikirjoitusta, vaan me halusimme tehdä yhteistyötä Käsivarren saamelaisyhteisön kanssa ja pohtia miten tämä projekti ja dokumentti voisivat palvella yhteisön tarpeita, Harkoma kertoo.

Porosaamelaiset kertovat kilpailevista maankäyttöintresseistä

Govva filmmas Bohccot gullet biggii
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Oikeustieteiden maisteri ja näyttelijä Anni-Kristiina Juuso toimi sillanrakentajana tutkijoiden ja poroyhteisön välillä.

Juuso kulki talosta taloon kertomassa, että hankkeen kautta porosaamelaisilla olisi mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Hän esiintyy itsekin dokumentissa.

– Käsivarsi ja ja me Käsivarren saamelaiset olemme niin unohdettuja, ei vain Suomessa ja sen suhteen että säätiedotukset eivät koskaan ulotu meidän alueellemme, mutta jopa Suomen saamelaisyhteisössä. Meidän kielemme ja asiamme eivät kuulu eivätkä näy esimerkiksi saamelaismediassa, Juuso sanoo.

Porot kuuluvat tuulelle -dokumentissa kuullaan noin kymmentä Käsivarren poromiestä ja -naista, joiden elämäntapa perustuu perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon.

Poromiesten ja -naisten mukaan tätä elämäntapaa uhkaavat kuitenkin monenlaiset muutkin maankäyttöintressit, kuten kaivos-, rautatie-, pumppuvoimala- ja tutkasuunnitelmat.

– Tutkijat halusivat tavata nimenomaan poroihmisiä ja kuulla millaisia ongelmia heillä on ympäristön ja sen käytön suhteen. Porohan tarvitsee hyvin paljon tilaa, mutta millaiset muut toimijat haluavat näille samoille maille, tunkeutuvat ja yrittävät näille maille, ja millaisia konflikteja siitä seuraa, Juuso kertoo.

Poroihmisten ja tutkijoiden välille syntyi luottamus

Erityistä dokumentissa on, että poroihmisten ja tutkijoiden syntyi luottamus ja poroihmiset uskalsivat tulla kameraan eteen kertomaan asioistaan.

– Tietysti meidän ihmiset ja meidän kulttuurimme ovat niin erilaisia emmekä me ole oppineet sellaista lobbauskulttuuria ja itsemme myymistä. Ihmiset ikään kuin tyytyvät tilanteeseensa, Juuso sanoo.

Anni-Kristiina Juuson mukaan Käsivarren porosaamelaiset kohtaavat kuitenkin niin suuren mittaluokan haasteita, että hankkeeseen ja dokumenttiin osallistuminen oli hyvin tärkeää.

– Se on hyvä, että tyytyy tilanteeseen, mutta joskus pitää uskaltaa myös puolustaa itseään, Juuso sanoo.