Miksi raiskaajalle annetaan turvapaikka? Näin sanoo laki

Törkeidenkään rikosten tekeminen Suomessa ei vaikuta turvapaikkaprosessiin, mikäli henkilöä odottaa kuolemanvaara kotimaassa. Asian muuttaminen vaatisi perusteellisia lakimuutoksia, sekä Suomen irtautumista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista.

turvapaikanhakijat
Nainen varjokuvassa.
Ella Mikkola / Yle

Turvapaikanhakija tulee Suomeen, tekee rikoksen ja saa turvapaikan.

Yhtälö ei istu kaikkien oikeustajuun. Miksi rikollinen ”palkitaan” turvapaikalla röyhkeästä käytöksestään huolimatta?

Tämä johtuu Suomen laista, sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, joihin Suomi länsimaisena oikeusvaltiona on sitoutunut.

Vain ulkomailla tehty vakava rikos estää turvapaikan saamisen

Ulkomaalaislain mukaan turvapaikka voidaan jättää antamatta vain, jos henkilö on syyllistynyt tai epäillään syyllistyneen törkeään rikokseen Suomen ulkopuolella. Jos esimerkiksi somalialaisen turvapaikanhakijan epäillään syyllistyneen sotarikokseen Somaliassa, turvapaikka jää saamatta.

Suomessa tehdyt rikokset sen sijaan eivät vaikuta turvapaikkaprosessiin. Tarve turvapaikkaan selvitetään, vaikka henkilö syyllistyisi Suomessa murhaan.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Turvapaikanhakija voi saada Suomesta kansainvälistä suojelua kolmella perusteella. Turvapaikanhakija voi saada:

1) Turvapaikan, eli pakolaisstatuksen

2) Oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella

3) Oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella

Turvapaikka voidaan antaa, jos hakijalla on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa esimerkiksi uskonnon, kansallisuuden, tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Oleskelulupa voidaan antaa toissijaisen suojelun perusteella, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta henkilöä odottaa kotimaassaan kidutus tai teloitus. Humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupa voidaan antaa, jos henkilö pakenee esimerkiksi luonnonkatastrofia.

Turvapaikan saamiseen Suomessa tehdyt rikokset eivät vaikuta. Ne vaikuttavat kuitenkin oleskeluluvan saamiseen muilla perusteilla.

Ovatko ulkomaalaislain pykälät ristiriidassa?

Nyt asia menee hieman monimutkaiseksi.

Ulkomaalaislain 88:n pykälän mukaan (siirryt toiseen palveluun) oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän on tehnyt Suomessa "törkeän rikoksen", tai "rikoksen rauhaa vastaan". Törkeällä rikoksella tarkoitetaan esimerkiksi murhaa tai raiskausta.

Tarkoittaako tämä sitä, että Suomessa törkeän rikoksen tehnyt turvapaikanhakija menettää mahdollisuutensa oleskelulupaan ja voidaan käännyttää?

Teoriassa voisi tarkoittaa. Käytännössä ei.

Syy on perustuslain pykälässä 9 (siirryt toiseen palveluun), sekä ulkomaalaislain pykälässä 147 (siirryt toiseen palveluun), jossa määritellään palautuskiellon perusteet. Perustuslain mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.”.

Pykälät näyttäisivät siis olevan keskenään pienessä ristiriidassa. Käytännössä perustuslaki ja palautuskielto kuitenkin määrää lopputuloksen.

– Palautuskielto on se viimeinen lukko. Vaikka henkilö tekisi mitä, häntä ei voida palauttaa jos häntä odottaa kotimaassa esimerkiksi teloitus. En muista yhtäkään tapausta, jossa oleskelulupa olisi jätetty silloin antamatta. En usko, että sellaisia on ollutkaan, sanoo asianajaja Ville Punto.

Samasta syystä esimerkiksi pahamaineinen terroristi Mullah Krekar on edelleen norjalaisessa vankilassa, eikä makaa haudassa Irakissa. Kotimaassaan häntä odottaisi kuolemanrangaistus.

Palautuskielto suojelee käytännössä siis myös sotarikollisia, vaikka heille ei turvapaikkaa annetakaan.

Ville Punto on hoitanut maahanmuuttoon liittyviä lakiasioita vuodesta 2003. Hän tuntee käytännössä, miten ulkomaalaislakia Suomessa sovelletaan.

Tämä rikoksesta seuraa: huonompi oleskelulupa

Suomessa tehdyllä rikoksella on kuitenkin vaikutusta oleskelulupaprosessiin.

Jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen, maahanmuuttovirasto arvioi niin sanotun poissuljennan tarpeellisuutta. Törkeän rikoksen tekijältä siis suljetaan pois mahdollisuus saada oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvapaikanhakija saakin käteen huonomman luvan: jatkuvaluonteisen oleskeluluvan sijaan tilapäisen oleskeluluvan. Sillä oletuksella, että tarvetta kansainväliselle suojelulle siis on.

Kansainväliseen suojeluun perustuva jatkuvaluonteinen oleskelulupa myönnetään neljäksi vuodeksi. Lupa käytännössä uusitaan määräajan päätyttyä automaattisesti, kunhan henkilö muistaa jatkoa hakea. Tilapäinen oleskelulupa sen sijaan saadaan vuodeksi kerrallaan ja arvioidaan aina uudestaan. Rikoksia tekevän henkilön kohdalla tarkistetaan siis aika ajoin, voidaanko henkilö palauttaa kotimaahansa.

Miksi näin?

Palautuskielto pohjaa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Näitä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus (siirryt toiseen palveluun), sekä 1951 säädetty Geneven pakolaissopimus (siirryt toiseen palveluun).

Logiikka palautuskiellon takana on, että kidutus ja kuolemanrangaistus on väärin. Sen vuoksi ketään ei myöskään saa lähettää maahan, jossa häntä tällainen kohtalo odottaa.

Ei edes murhaajaa tai raiskaajaa. Heidät tuomitaan sen sijaan Suomen lain mukaan, kuten suomalaisetkin rikolliset.

Jos asiaan haluttaisiin muutos, Suomen tulisi siis irtautua kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, sekä muutettava perustuslakiaan, sekä ulkomaalaislakiaan.

Lähteet: Asianajaja Ville Punto, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä, Suomen perustuslaki, Suomen ulkomaalaislaki, Geneven pakolaissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus.