Suomalaisten maalaisjärki ja huumori elivät Rysänperän tähdissä, Ieva-Kaisassa ja Römpän ukossa

Rysänperä oli hämäläinen kylä, jonka asukkaiden kautta pilapiirtäjä Kari Suomalainen virnisteli kaupunkilaisten hömpötyksille ja maailman tapahtumille.Kylän saattaa hyvin kuvitella sijainneen Valkeakosken Sääksmäen seutuvilla.Juuri sinne suomalaisille aikoinaan tutuksi tulleet Römpän ukko ja Ieva-Kaisa ovat saaneet oman näyttelyn.

kulttuuri
Kuva maalaisraitista, jonka varrella kaksi lehmää makoilee nurmella ja vieressä kyltti jonka mukaan tällä ei tapadu mitään
Rysänperässä oivallettiin jo varhain, että turisti voi Suomessa arvostaa myös hiljaisuutta.Visavuori / Kari Suomalaisen perikunta

Pilapiirtäjäprofessori Kari Suomalaisen (1920-1999) luoma kuvitteellinen kylä Rysänperä oli hämäläinen kylä. Savolaisista Kari ei niin piitannut.

Suomalainen ammensi pilapiirroksiinsa airueita ehkä Valkeakosken Sääksämäen seuduilta näkemistään maisemista ja tyypeistä sekä kuulemistaan jutuista.

Edesmennyt piirtäjämestari nimittäin vietti lapsuudessa aikaansa Sääksmäellä sijaitsevassa äidinisänsä Emil Wikströmin ateljeessa.

Siihen naapuriin Kari perusti myös oman perheensä kesäpaikan, jonne hän välillä karkasi Helsingistä.

– Kari vietti täällä elämänsä kesät, joten Rysänperän esikuva täytyy olla jossain tässä lähellä, hymyillee myöskin Visavuoren taidemuseon ja Kari -paviljongin (siirryt toiseen palveluun) museojohtaja Pälvi Myllylä.

Paviljongissa on kevään ajan esillä 50 Karin tekemää piirrosta, jotka kuvaavat Rysänperää ja sen henkilögalleriaa.

Kaikki lähti Römpän ukosta

Ensimmäinen hahmo Rysänperässä oliVerneri V. Römppä. Piirroshahmo oli nuorista naisista kiinnostunut viriili ukko, joka oli nokkela ja esiintyi myös pilapiirtäjän virallisena kommentoijana ja tiedottajana.

Römpän ukko oli harmiton ja hauska hahmo

Pälvi Myllylä

– Hänen esi-asteensa oli mukana piirroksissa jo 1950-luvulla säärohveettana, joka antoi sääennustuksia, Myllylä kertaa.

Seuraavaksi maaseudun tuntoja kuvaamaan syntyi vanha karjalaisevakko_ Ieva-Kaisa_.

Näistä kahdesta tuli myös Helsingin Sanomien lukijoiden suosikkeja vuosikymmenien ajaksi. Myllylä arvelee tietävänsä syyn.

– Römpän ukko oli harmiton ja hauska hahmo. Näihin pilakuviin kuului hyvin vähän politiikkaa, joten niitä on helppo ymmärtää ja niille pystyi helposti nauramaan.

Ieva-Kaisan suosiota selitti puolestaan ehkä sekin, että moni suomalainen tunnisti omasta tuttavapiiristään samanlaisen puheliaan naisen, joka oli loputtoman utelias ja joka pisti mielellään nenänsä jokaisen asioihin.

Ieva-Kaisan puheenparren tarkisti Karin puoliso Lippe, jolle karjalaisuus oli verenperintöä.

Rysänperällä asuivat myös puujalkavitsejä kertoileva Puujalka-Atte, Suomen kunniaa puolustava sotaveteraani Vilho Pahka sekä katontekijä Hiski Kutiaisten monilapsinen perhe.

Lukijoille taukoa poliittisista piirroksista

Rysänperä syntyi vastapainona poliittisille pilapiirroksille ja kaupunkilaisuudelle. Karin tavalliset kansalaiset olivat yleensä kaksi helsinkiläistä naista tai kaksi helsinkiläistä miestä. Sitten oli poliisikaksikko ja tietty nokkelat juopot Kustu ja Arska.

Karin pelkona oli, että lukijat saattoivat välillä väsähtää poliittisiin piirroksiin. Siksi piirtäjämestari tarvitsi hahmoja, jotka saattoivat antaa maailman menolle toisenlaisen näkökulman.

– Rysänperän kautta Kari saattoi kommentoi ajankohtaisia asioita, niin etteivät ne tulleet aina poliitikkojen ja kaupunkilaisten suusta. Maalaismiljössä ihmeteltiin kaikenlaista, kuten esimerkiksi taistolaisuutta.

Vaikka rysänperäläiset olivat huvittavia ja ehkä yksinkertaisiakin, edustivat he tavallaan myös järjen ääntä. Hitaat hämäläiset eivät lähteneet kaikenmaailman muotihömpötyksiin mukaan, vaan kommentoivat niitä kuivan toteavalla huumorilla. Se tyyli oli Karille tullut jo tutuksi.

Römpän ukko oli Karin puhetorvi

Rysänperään sijoitetut, usein ajattomat piirrokset olivat käteviä myös silloin, kun Kari lähti vaikkapa lomalle.

Varsinkin 50-luvulla kuvat olivat erittäin työstettyjä ja taitavasti tehtyjä.

Pälvi Myllylä

Hän saattoi tehdä muutamia kuvia varastoon, joita Helsingin Sanomat sitten julkisti sopivin välein. Piirtäjän lomalle lähdöstä muuten kertoi pilapiirroksissa yleensä Römpän ukko.

Uransa alkutaipaleella Kari Suomalainen käytti runsaasti aikaa pilapiirrosten viimeistelyyn. Niinpä Rysänperänkin maalaismaisemat olivat runsaita ja niissä käytettiin perspektiiviä.

– Varsinkin 50-luvulla kuvat olivat erittäin työstettyjä ja taitavasti tehtyjä. Vähitellen tyyli yksinkertaistui ja Kari keskittyi enemmän päähenkilöihin.

Lippakioski ja seurojentalo tulivat tutuiksi

Kari Suomalainen teki vuosikymmenien aikana lukijoilleen tutuksi Rysänperän maisemat.

Usein kaksi hahmoa kulki pitkin maantietä, jossa taustalla näkyi peltoa ja metsää. Kehitystä kuvasi ehkä vain puhelinlangat, joilla istui kaksi lintua.

Kylän suosittuihin rakennuksiin kuului pitkän lipan omaava kioski.

– Siellä sievä nuori nainen myi kahvia ja pullaa. Varsinkin Römpän ukko ja Puujalka-Atte viihtyivät kioskilla usein, Myllylä tietää.

Moni piirros sijoittui myös seurojentalolle, jossa kylän väki kokoontui joko juhliin tai keskustelutilaisuuksiin.

Seurojentalon sisus kuvasi hyvin aikaansa: korkeat kapeat ikkunat, näyttämö, nurkassa seisova pönttöuuni, vanha piano ja pinottavat tuolit. Talo toimi hyvin vastakohtana pääkaupungin merkkirakennuksille.

Rysänperässä livahtivat liikennevalotkin

Rysänperään sijoitettuja piirroksia selatessa tutuksi tulee myös itsekseen elävän sotaveteraani Vilho Pahkan talon sisustus, jossa Mannerheim on aina seinällä yhdessä kiväärin ja kunniamerkkien kanssa.

Ieva-Kaisa istuu usein puolestaan yksinkertaisen mökkinsä ikkunan vieressä ja juo kahvia, mutta mieluiten hän viihtyy juoruilemassa Kutiaisten luona.

Kahvikeittimet muuttuivat, kuten ne muuttuivat Karinkin kotona.

Pälvi Myllylä

Katontekijä Kutiaisten suurperheen talo ei näytä muuttuvan mitenkään.

Televisio sinne kyllä tulee, mutta muuten ahtaaksi käyneen talon sisustus on aina sama: pönttöuuni, puuliesi, sänky, pöytä ja tuolit sekä punnuksilla käyvä seinäkello.

– Muutamia kuvia on myös kirkosta ja kaupasta, Myllyä muistuttaa.

Kerran Kari leikittelee piirroksella, jossa Rysänperässä on liikennevalot. Vain kerran.

Mutta ei aika kokonaan pysähtynyt Rysänperälläkään.

– Kyllä piirrokset muuttuivat. Kahvikeittimet muuttuivat, kuten ne muuttuivat Karinkin kotona.

Lopuksi Pälvi Myllylä näyttää piirroksen 1990-luvulta, jossa Rysänperän kioskin luukkujen edessä on jo lankku.

Kioski on lopetettu.