Pelkosenniemen tulos nollassa, mutta kunta haluaa pysyä itsenäisenä

Ensi kesänä 100-vuotisjuhliaan viettävä Pelkosenniemi haluaa ja aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, vaikka taloudellinen tilanne potkii vastaan. Pelkosenniemen vuositulos on liki nollassa, mutta kuntaliitoksesta ei puhuta.

Kotimaa
Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas
Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas uskoo, että Pelkosenniemi selviytyy vastakin. Haasteet ovat kovat, mutta ne on tarkoitettu voitettaviksi, hän sanoo. Jorma Korhonen haastattelee. Kuva: Tiina Severinkangas

Kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan Pelkosenniemi kykenee huolehtimaan 956 asukkaastaan, sen tarpeista ja palveluista. Severinkangas on ollut Pelkosenniemen ruorissa vasta vuoden. Aiemmin hän toimi Finnverassa rahoituspäällikkönä.

Kun kunnanjohtajalta kysytään, että "oletko sinä itsenäisyysmies?", niin vastaus tulee heti ja empimättä:

– Olen.

Ja lisäksi, että:

– Pieni (Pelkosenniemi) ei ole välttämättä heikko.

Severinkangas myöntää, että kaikki eivät tuohon usko. Hän naurahtaa, että on tullut vastaan niitäkin, jotka ovat pokkana kehoittaneet, että "otapa poika taskulaskin käteen ja mieti".

Tuloveroon ennätyskorotus Suomessa

Pelkosenniemi teki viime syksynä Suomen ennätyksen korottamalla tuloveroaan kahdella prosenttiyksiköllä. Se on nyt 21,50 prosenttia.

Kahdella on Lapissa korkeampikin tulovero; Simossa 22,00 prosenttia ja Savukoskella 21,75 prosenttia. Matalin tuloveroprosentti on Inarin kunnassa 19,0 prosenttia.

Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas arvioi, että Pelkosennimellä ollaan nyt sietorajalla.

– Liiallinen veronkorotus syö ostovoimaa, joka näkyy paikallisestikin Ja toisaalta, jos ihminen laitetaan liian ahtaalle, niin se saattaa kasvattaa toimeentulomenoja, hän pohtii.

Pelkosenniemi taiteilee talouden kanssa

Pertti Severinkangas sanoo hyvin tietävänsä, että kunnan tulevaisuus on taiteilua talouden kanssa. Viime vuonna kunnan tulosta heikensi asunto-osakeyhtiö Messu-Pyhän (18 asuntoa) myynti. Tappiota siitä tuli noin 300 000 euroa.

Erilaiset investoinnit edellyttävät rahan lainaamista. Velan kasvattamisessa vain on oma vaaransa, sanoo Pertti Severinkangas.

-Jos halutaan pysyä pois kuntaliitosneuvotteluista, niin tunnusluvut täytyy pitää hyvällä kuosilla. Keskimääräinen velkaantuneisuus on yksi mittari, jolla valtakunnallisesti seurataan kuntien menestymistä.

Pelkosenniemen kunnalla on tällä hetkellä velkaa noin 3 000 euroa asukasta kohden. Kuntien keskimääräinen lainakanta Lapissa on noin 2 300 euroa per asukas.

Koulun remontti lisää velkapainetta

Pelkosenniemellä on kuitenkin painetta velanottoon. Yksi lähiajan iso rahareikä tulee olemaan koulu- ja kirjastorakennuksen peruskorjaaminen sen sisäilmaongelman vuoksi. Puhutaan myös uuden koulun rakentamisesta, mutta se Severinkankaan mukaan se ei ole ensimmäinen vaihtoehto.

– Koululla on ongelma, mutta sen verran ymmärrän rakennustekniikasta, että en nimittäisi rakennusta homekouluksi, hän sanoo.

– Kunta on kuitenkin ottanut asian vakavasti, hän tähdentää.

Uuden koulun rakentaminen maksaisi 2-3 miljooonaa euroa, nykyisen peruskorjaaminen paljon vähemmän.

Terveydenhoito pelaa jopa malliksi muille

Sosiaali- ja terveydenhoidon palvelut Pelkosenniemellä ovat kunnanjohtajan mukaan varsin hyvällä tolalla. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntayhteistyö toimii jopa erinomaisesti.

– Tietysti ei koskaan tiedä, mitä tuo sote-uudistus lopulta mukanaan tuo, mutta ei toivottavasti ylimääräisiä rasitteita.

Severinkangas sanoo, että myös vanhusten asioita on hoidettu ja heidän turvaasa lisätty. Palvelukoti Onnela on peruskorjattu.

Onnela on 24-paikkainen Pelkosenniemen kunnan asumisyksikkö, joka on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille kuntalaisille, jotka eivät enää pärjää omassa kodissa.

Pyhätunturi – Pelkosenniemen jalokivi

Pelkosenniemellä on kansan keskuudessa jonkin verran arvosteltukin sitä, että kunta kehittää Pyhätunturia ja muut tienoot jäävät vähemmälle – kirkonkyläkin.

Pertti Severinkangas ei tuota allekirjoita, mutta kuitenkin myöntää, että Pyhätunturi on kunnan jalokivi.

– Meillä matkailu työllistää porukkaa suhteellisesti eniten ja Pyhällehän tuo matkailu keskittyy. Sinne tehdään myös suurimmat matkailuinvestoinnit.

"Kyllä Vuotoksesta puhua voi"

Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas ei kaihda keskustelua Vuotoksestakaan, Pelkosenniemen ikiasiasta.

– Mutta kun päätös on, että Vuotoksen allasta ei rakenneta, eikä Pelkosenniemen kunta sitä kannata, niin mitäpä tuosta enempää porisemaan, hän tähdentää.

– Hyödyt ja haitat tiedetään.

Ei hätää – kahdeksan uutta asukasta!

Kunnanjohtaja Pertti Severingas ei perusta ennusteista, joiden mukaan Pelkosenniemen väkiluku vain hupenee.

– Eihän se hupene. Se kasvaa, hän sanoo. Vuosi sitten meitä oli kahdeksan vähemmän kuin nyt. Pelkosenniemi on siis saanut kahdeksan uutta asukasta. Nyt meitä on 956 henkilöä.

– Positiivinen suunta, iloitsee kunnanjohtaja.