1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Venäjän koko vuoden talouskasvu pakkaselle ensi kertaa kuuteen vuoteen – mitä se merkitsee Suomelle?

Venäjän bruttokansantuote supistui viime vuonna liki neljä prosenttia. Edellisen kerran talous painui pakkaselle vuonna 2009. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola vastaa kolmeen Venäjän taloutta koskevaan kysymykseen.

Venäjän bruttokansantuote supistui viime vuonna liki neljä prosenttia. Taantuma ja ruplan arvon aleneminen ovat saaneet osan länsimaisista yrityksistä vetäytymään Venäjältä. Kuva: AnatolyMaltsev/EPA

Venäjän talous supistui viime vuonna liki neljä prosenttia, kertoo Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin maanantaina julkaisema tilasto.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti aiemmin, että Venäjän koko vuoden 2015 talouskasvu pienenisi hieman yli kolme prosenttia. Venäjän talous kuitenkin heikkeni selvästi kevään ja kesän aikana, mikä jälkeen eri ennusteet maan talouden tilasta synkkenivät.

Vaikka Venäjän talous kasvoi vuonna 2014 vain nimellisesti, on bkt supistunut edellisen kerran vuonna 2009 eli kuusi vuotta sitten. Tuolloin bkt pieneni liki kahdeksan prosenttia. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin mukaan myös Venäjän vienti ja tuonti ovat vajonneet alle vuoden 2010 tason.

Myös Venäjän taloudellisesta kehityksestä vastaava ministeri Aleksei Uljukajev kommentoi uutistoimisto Tassin mukaan maan taloustilannetta maanantaina. Venäjä aikoo antaa taloudellista tukea neljälle sektorille: auto- ja liikenneteollisuuteen, kevyeen teollisuuteen ja asuntorakentamiseen. Tuen suuruudesta ei Uljukajevin mukaan toistaiseksi ole tietoa.

1. Mistä ongelmat johtuvat?

Venäjän talouden haasteet johtuvat pitkälti sen talouden rakenteellisista ongelmista, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo.

–Talouskasvu on hidastunut jo pidempään, mikä johtuu kotimaisen talouden rakenteellisista ongelmista, Simola toteaa.

Kuten moni muukin maa, myös Venäjä kärsii halvasta öljystä. Tämä heikentää myös Venäjän valuutan ruplan arvoa.

Kolmanneksi talousongelmien syyksi Simola nimeää Ukrainan konfliktin.

–Siihen liittyvä epävarmuus sekä Venäjän toimet konfliktiin liittyen, pakotteet ja vastapakotteet ovat tuoneet vaikeuksia Venäjän talouteen.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

2. Miltä kuluva vuosi näyttää?

Bofitin seuraava ennuste Venäjän vuoden 2016 talouskehityksestä ilmestyy maaliskuussa.

–Oma ennusteemme on viime syksyltä. Siinä odotettiin tälle vuodelle kahden prosentin miinusta, Simola sanoo.

Jos öljyn hinta pysyy matalalla tai halpenee lisää, supistuu Venäjän talous voimakkaammin.

Vaikka rakenneongelmat ovat talousvaikeuksien keskeinen selittäjä, on öljyn hinnan halpenemisella lyhyellä aikavälillä iso vaikutus. Kun talouden rakenneongelmiin ei ole Venäjällä tähän mennessä puututtu, ei ongelmiin tarttuminen nykyisessä tilanteessa auttaisi kovin nopeasti.

Simolan mukaan rakenteellisiin ongelmiin puuttumisesta ei myöskään ole merkkejä.

Yksityisen kulutuksen odotetaan senkin yhä heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Voimakkaasti heikentynyt rupla vaikuttaa venäläisen kuluttajan kykyyn ostaa ulkomaisia tuotteita.

–Jos katsoo Rosstatin lukuja, niin esimerkiksi vähittäiskauppa supistui viime vuonna 10 prosenttia. Kun sekä palkat että käytettävissä olevat tulot ovat voimakkaan inflaation myötä supistuneet, on kulutuskehitys heikkoa, Simola huomauttaa.

Inflaatio eli hintatason yleinen kallistuminen oli viime vuonna noin 13 prosenttia.

Simolan mukaan heikko kulutuskysyntä ja ruplan matala hinta aiheuttavat inflaatiopaineita myös kuluvalle vuodelle, mikä vähentää jälleen kulutusmahdollisuuksia.

3. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

Suomalaisyrityksille venäläisten kuluttajien kiinni pysyvät lompakot ja ruplan arvon heikkeneminen eivät tietenkään ole hyviä uutisia.

Heikolta näyttävä talouskehitys ja ruplan arvon voimakas heikentyminen tarkoittavat sitä, että Venäjän tuonti supistuu myös tänä vuonna. Simolan mukaan sitä kautta ongelmia syntyy myös Suomen viennille.

–Toisaalta, kun kysyntä putoaa voimakkaasti, niin Suomen vienninkään on hyvin vaikea kehittyä kovin positiivisesti.

Suomen viennin heikkoa vetoa ei selitä yksin Venäjä, vaan siihen heijastuvat Suomen viennin yleiset ongelmat, kuten vientinimikkeiden pieni valikoima, joita Venäjän kysynnän supistuminen voimistaa.

Venäjällä paikallisesti toimiville suomalaisyrityksille tilanne on Simolan mukaan hieman parempi siinä tapauksessa, että niiden kulutkin ovat ruplissa. Kun markkina ei kysynnän heikentyessä kasva, pitää voittoa tavoitella markkinaosuuksia kasvattamalla.

–Jos Venäjällä toimivat suomalaisyritylset löytävät oman kohtansa ja ovat siinä kilpailukykyisiä, tilanne ei välttämättä ole niin huono, Simola sanoo.

–Ja vaikka Venäjän talous supistuu, on kyseessä yhä iso markkina, Simola huomauttaa.