1970-luvun pitsassa valkosipulikin oli eksoottinen mauste

Ennakkoluuloton maustoi pitsansa valkosipulilla jo vuosikymmeniä sitten. Tänä päivänä pitsa tuntuu niin arkipäiväiseltä ja kotoisalta ruualta, että monikaan ei muista Italiasta Suomeen rantautuneen ruuan olleen jossain vaiheessa hyvinkin eksoottista herkkua.

pizzat
Pizza.
Tiia Korhonen / Yle

Suomeen ensimmäinen pitseria perustettiin jo 1960-luvulla, mutta pohjoissuomalaiset pääsivät pitsan makuun vakituisemmin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Moni merilappilainen on saanut ensikosketuksensa italialaiseen herkkuun keminmaalaisen Mario Pisanon leipomista pitsoista.

– Samoihin aikoihin, silloin 70-luvun lopulla perustettiin myös Tornioon ja Rovaniemelle ensimmäinen pitseria, Pisano huomauttaa.

Seudun ensimmäinen pitseria ei kuitenkaan ollut Pisanon itsensä perustama, vaan hänen maanmiehensä Mario Patellan yhdessä Lauri Kraatarin kanssa.

Italian Sardiniasta Keminmaahan muuttanut Pisano oli pitseriassa aluksi palkattuna työntekijänä. Monelle merilappilaiselle Mario on silti tietyllä tavalla "Mr. Pitsa", sillä mies on tehnyt elämäntyönsä taikinaa vaivaten.

Kädet pitsataikinassa neljällä vuosikymmenellä

Oman pitseriansa Pisano perusti 1989 Tervolaan, josta hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Suurimman osan elämästään pitsoja paistaneelle Mario Pisanolle hyvässä pitsassa pitää olla omasta taikinasta itse tehty pohja ja tuoreet täytteet. Mitä ne täytteet ovat, riippuu tietysti syöjän mieliteoista.

Pisanolle itselleen maistuu edelleen "neljä vuodenaikaa".

– Kyllä se on Quattro Stagioni eli simpukoita, katkarapuja, sieniä ja kinkkua. Ja valkosipulia ripaus, Pisano kuvaa suosikkiaan.

Valkosipulikin oli eksotiikkaa

Pisano muistaa hyvin ajan, kun valkosipuli koettiin turhan eksoottiseksi mausteeksi.

– Aikoinaan suosittiin peruspitsoja kuten jauhelihaa tai kinkkua. Valkosipuli oli monelle kirous.

Vaikka 70-luvulla moni hankki jo ruokaelämyksiä ulkomaan matkoilta, niin pitseriassa eniten menekkiä oli tutuista raaka-aineista tehdyillä pitsoilla.

– Jauhelihapitsa oli kuin kiinteä bolognesekastike ja se vetosi erityisesti lapsiin, Pisano muistaa.

Pitsakin elää ajassa

Pitsa on vuosien saatossa ollut perusolemukseltaan se litteä paistos, jossa on päällä ainakin tomaattia ja juustoa. Pisano sanoo pitsan kehittyneen trendien mukaan siinä missä muukin ruokakulttuuri.

Ravintoloissa pitsaa saatetaan tänä päivänä tarjota rucolasalaatilla ja esimerkiksi parmankinkulla päällystettynä.

– Viime aikojen trendit näkyvät pitsassakin. En minäkään tiennyt nuorena miehenä, mitä on rucola. Nyt olen vasta huomannut, että sitähän kasvatetaan Italiassa, Pisano nauraa.