1. yle.fi
  2. Uutiset

Pihlajalinnan Mikko Wirén: SuPerin ulostulo oli harkitsematon

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén suomii kovin sanoin ammattiliitto SuPeria Pappilanpuiston vanhusyksikön tilanteen uutisoinnista. Wirén pitää kuitenkin vanhustenhoidosta käynnistynyttä keskustelua tärkeänä.

Kotimaan uutiset
Terveysyhtiö Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén seisoo kuvattavana Yle Tampereen toimituksessa Mediapoliksessa
Terveysyhtiö Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén oli maanantaina Yle Tampereen studiovieraana Mediapoliksessa.Marjut Suomi / Yle

Terveysyhtiö Pihlajalinna kokee joutuneensa viime viikkoina kohtuuttoman kohun keskelle vanhustenhuollon ongelmien kanssa. Keskustelu Pihlajalinnan Tampereella olevasta Pappilanpuiston yksiköstä alkoi, kun ammattiliitto SuPer tiedotti ongelmista hoitokodissa.

Yle Tampereen haastattelussa toimitusjohtaja Mikko Wirén antaa pyyhkeitä ammattiliitto SuPerille siitä, että se nosti asian julkisuuteen asioiden taustoja tutkimatta. Wirénin mukaan SuPerin ulostulo oli harkitsematon.

Olisi ensin kannattanut vähän selvittää taustoja ennen kuin ulostulon tekee.

Mikko Wirén

– Olisi ensin kannattanut vähän selvittää taustoja ennen kuin ulostulon tekee.

Wirénin mukaan henkilöillä, jotka valittivat liian vähäisestä henkilökunnan ja ruuan määrästä, oli itsellään merkittäviä laiminlyöntejä työssään. Wirén perustaa tietonsa henkilökunnan muiden jäsenten kertomuksiin.

– Henkilökunta on kertonut, että on jopa poistumisia työpaikalta ja vanhusten ruokaa on viety omaan kotiin.

– On aika erikoista, että henkilökunta tuo esiin epäkohtia, kun he itse ovat epäkohta.

Pihlajalinna on tehnyt poliisille ilmoituksen kadonneista elintarvikkeista ja varusteista. Poliisitutkinnasta kerrottiin Pihlajalinnan ensimmäisessä vastineessa SuPerin kirjelmään.

On aika erikoista, että henkilökunta tuo esiin epäkohtia, kun he itse ovat epäkohta.

Mikko Wirén

Osan moitteista Wirén suuntaa tiedotusvälineille.

– Mikä on median vastuu, kun valtakunnan uutisiin kerrotaan, että liian vähän ruokaa ja liian vähän henkilökuntaa, kun molemmat on paikkansapitämättömiä tietoja?

"Alkanut keskustelu on hyödyllinen"

Vaikka Pihlajalinna on saanut toiminnastaan kovaa kritiikkiä ja roppakaupalla negatiivista julkisuutta, pitää Wirén vanhustenhoidosta alkanutta keskustelua hyödyllisenä. Hänen mukaansa juuri nyt on syytä keskustella hallituksen vanhustenhoitoon kaavailemasta uudesta mitoituksesta, joka olisi nykyistä selkeästi alempi.

Tällä hetkellä suositus henkilöstömitoitukseksi on 50 hoitajaa 100 vanhusta kohti. Uusi suositus olisi viidenneksen alempi, 40 hoitajaa 100 vanhusta kohti.

– Pappilanpuistossa oli elokuussa 61 hoitajaa per 100 vanhusta. Tämä järkyttävän matala mitoitus oli siis 11 hoitajaa enemmän kuin nykysuositus ja 21 enemmän kuin uusi suositus, Wirén sanoo.

Wirén uskoo, että tulevaisuudessa on välttämätöntä kehittää vanhustenhoitoon malleja, joissa pienemmällä henkilömäärällä pystytään antamaan parempaa hoitoa. Suuret ikäluokat eläköityvät ja samalla hoitajien määrä ja rahat vähenevät.

– Arvioidaan, että sotesektorilla on vuonna 2030 työntekijöitä 150 000 nykyistä vähemmän, samanaikaisesti yli 75-vuotiaiden määrä tuplaantuu ja rahat loppuvat.

– Itse uskon siihen, että ihmisten on jatkossa osallistuttava enemmän omien omaistensa hoitoon, koska yksinkertaisesti kädet ei riitä.

"Pappilanpuistossa enemmistö loistavia hoitajia"

Sen Wirénin myöntää, että Pappilanpuistossa on ollut ongelmia. Ongelman syystä hän on kuitenkin täysin eri mieltä SuPerin ja asiasta kirjelmöineiden hoitajian kanssa.

Henkilökunnassa ylivoimainen enemmistö on aivan loistavia hoitajia.

Mikko Wirén

Wirénin mukaan ongelmat eivät johtuneet henkilöstön määrästä vaan työyhteisöstä ja siitä, miten asiat yksikössä hoidetaan.

– Onnistuminen riippuu siitä, onnistutaanko johtamisessa ja työn organisoimisessa.

Yksi asia Wiréniä selvästi harmittaa, koko Pappilanpuiston hoitohenkilökunnan leimautuminen.

– Henkilökunnassa ylivoimainen enemmistö on aivan loistavia hoitajia, jotka saa ihan ylistävää palautetta.

Lue seuraavaksi