Mielenterveyshäiriöt voivat näkyä aivoissa – tulevaisuudessa ehkä jopa vuosia ennen sairastumista

Uudet tutkimukset yrittävät selvittää, voisiko mielenterveysongelmia nähdä ennakkoon. Esimerkiksi skitsofrenian, autismin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vakavan masennuksen ja ADHD:n taustalla voi piillä muutoksia aivoissa.

tiede
Depressiopotilaiden ja verrokkihenkilöiden aivokuvista tehty tilastollinen analyysi tietyn mielialaa säätelevän reseptorin toiminnasta.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyissä aivokuvauksissa 20 depressiopotilaan ja 20 verrokkihenkilön aivoja verrattiin toisiinsa. Tilastollisen analyysin tuloksessa depressiopotilailla näkyy vähemmän esimerkiksi kuvassa näkyviä 5_HT-1A-reseptoreita (keltainen alue) kuin verrokkihenkilöillä. Serotiinijärjestelmä säätelee aivoissa mielialaa, ja depressiopotilailla toiminta on poikkeavaa.Psykiatrinen klinikka / TYKS

Uusilla tutkimusmenetelmillä pyritään selvittämään, onko mielenterveyshäiriöillä biologinen tausta. Kun aivoja on tutkittu, on alkanut näyttää siltä, että monet mielenterveyden sairaudet voivat näkyä aivokuvauksissa, ehkä jopa vuosia ennen diagnoosia.

– Tämän varaan aika paljon lasketaan, että vakavammissa sairauksissa on selkeitä aivomuutoksia. Ne menevät osin vielä päällekkäin terveiden kanssa, joten yksin niistä ei ole diagnoosiksi. Mutta uskoisin, että kohta on, sanoo Turun yliopiston psykiatrian professori Jarmo Hietala.

Voi olla, että toisella ihmisellä vaikkapa masennus näkyy aivokuvissa ja toisella ei, ei ainakaan samalla lailla.

– Asiantuntijankin on vaikea sanoa kuvista. Niissä on helposti ylitulkinnan vaara, sanoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä.

Biologia ja psykologia kulkevat käsi kädessä

Aiemmin biologista tutkimusta tehtiin erillään psykologisesta tutkimuksesta, ja näiden välillä oli jopa vastakkainasettelua. Sittemmin on ymmärretty, että mielenterveyshäiriöillä on biologista taustaa, mutta biologia yksinään ei selitä mitään mielenterveyshäiriötä. Ympäristötekijät laajasti nähtynä vaikuttavat myös.

Nykyään molemmat tutkimussuunnat ovat sulassa sovussa keskenään, ja tutkimuksissa yhdistetään geenitietoa, aivokuvantamista, psykologiaa ja ympäristötekijöitä.

– Usein kyse on biologian ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, Hietala sanoo.

Toiveena on, että jatkossa aivokuvat parantaisivat mielenterveyshäiriöiden diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua. Jos mielenterveysoireita pystyttäisiin ennustamaan aivokuvauksilla, voitaisiin mahdolliset hoidot aloittaa ajoissa.

– Esimerkiksi skitsofreniasta tiedetään, että sitä edeltää jopa viiden vuoden ennakko-oireilu. Voisiko kuvantamisilla ja muilla menetelmillä saada sellaista tietoa, joilla voisi ennakoida suuren psykoosiriskin ja ryhtyä hoitotoimenpiteisiin? Tämä on useiden isojen tutkimusten keskeinen tavoite, Hietala sanoo.

Geenitutkimus hakee tutkittavia

Psykoosisairaudet, kuten skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, myös periytyvät. Pian käynnistyvän laajan geenitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on ymmärtää mielenterveysongelmien geneettistä ja biologista taustaa entistä paremmin.

Ainutlaatuisen geeniperimän ansiosta perinnöllisten sairauksien selvittäminen on Suomessa helpompaa. Suomalaiset tutkijat ovat pitkään olleet myös lääketieteellisen genetiikan alan huipulla. Suomalaiset potilaat ovat myös tutkimusmyönteisiä.

Maanlaajuiseen tutkimukseen tarvitaan mukaan vähintään 10 000 psykoosin sairastanutta.