Juho Eerola: Venäjä-pakotteiden helpottaminen vähentäisi turvapaikanhakijoiden tuloa

Juho Eerolan mukaan pakotteet vaikuttavat Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten elintasoon. Euroopan unionin määräämät talouspakotteet liittyvät Venäjän rooliin Ukrainan kriisissä.

politiikka
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.).
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.).Yle

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola väläyttää Venäjän vastaisten pakotteiden helpottamista, jotta turvapaikanhakijoiden tulo Venäjältä länteen vähentyisi.

Eerolan mukaan pakotteet vaikuttavat Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä Venäjälle tulleiden pienipalkkaisten ihmisten elintasoon.

– Elintaso on laskenut näillä arbuusikauppiailla hyvinkin paljon. Uskon, että jos talouspakotteita Venäjän suuntaan helpotettaisiin, se vähentäisi tarvetta lähteä sieltä turvapaikanhakuun, Eerola sanoo Ylelle.

Eerola nostaa esille sen, että Euroopan unioni on antanut Turkille taloudellista apua, jotta turvapaikanhakijoiden tulo vähenisi. Venäjälle se taas määrää pakotteita.

– Pakotepolitiikan suhteen täytyy miettiä, että jos jokin lääke toimii Turkin kanssa, niin miksi se ei toimisi Venäjän kanssa, Eerola sanoo.

Eerola antoi haastattelun Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarisen istunnon yhteydessä eduskunnassa. Hän on Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Pakotteet kytkeytyvät Ukrainan kriisiin

Euroopan unioni on määrännyt asteittain talouspakotteita Venäjää vastaan sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi torstaina pitämässään puheessa, että pakotteilla pyritään vaikuttamaan Venäjän toimintaan Ukrainassa. Hänen mukaansa niiden uudelleenarviointi riippuu Ukrainan tilanteesta.

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) sanoo olevansa huolissaan Suomen ulkopoliittisesta linjasta.

– On monia kysymyksiä, jossa hallituksella on kaksi erilaista kantaa. Hallituspuolueen edustaja Juho Eerola puhuu aika eri tavalla kuin keskustan ja kokoomuksen edustajat. Toivon maltillista ja rakentavaa ulkopolitiikkaa, jossa Suomella olisi yksi yhteinen linja, Feldt-Ranta sanoo.