Tanska kaavailee turvapaikanhakijoiden omaisuuden huutokauppaa

Tiistaina Tanskan parlamentin äänestykseen tulevan lain mukaan maahanmuuttajilta takavarikoidaan muun muassa koruja. Maahanmuuttoministeri Inge Støjbergin mukaan kullalle lienee markkinat.

Ulkomaat
Lähikuva Jensenistä ja Støjbergistä istumassa EU-lipun edessä.
Ulkoministeri Kristian Jensen ja maahanmuuttoministeri Inge Støjberg selittivät Tanskan kiristynyttä turvapaikkapolitiikkaa europarlamentille maanantaina Brysselissä. Olivier Hoslet / EPA

Sotaa ja vainoa paenneilta otettua omaisuutta aletaan myydä Tanskassa ehkä huutokaupalla, jos hallituksen esittämä laki hyväksytään kansankäräjillä tiistaina. Yksi lain kiistellyimmistä kohdista antaisi poliisille oikeuden takavarikoida turvapaikanhakijoilta rahaa ja omaisuutta.

Alkujaan hallitus kaavaili, että turvapaikanhakijalta vietäisiin yli kolmen tuhannen kruunun eli 400 euron rahasummat ja arvoesineet. Summaa nostettiin kymmeneen tuhanteen kruunuun, noin 1 300 euroon, kun laki alkoi muistuttaa monien tanskalaisten mieleen natsi-Saksan takavarikot. Keskitysleireillä vietiin juutalaisten mukanaan tuoma omaisuus ja viime kädessä hampaiden kultapaikatkin.

Kovan kritiikin jälkeen hallitus myös poisti rajan tunnearvoltaan erityisen tärkeiltä koruilta. Myöskään vihkisormuksiin ei kosketa, hallitus lupaa.

Arvostelijat pitävät lakia kehotuksena välttää Tanskaa

Hallitus perustelee lakia sillä, että myös Tanskassa koko elämänsä asuneet ihmiset joutuvat myymään arvotavaransa ennen kuin heille myönnetään vastaavia sosiaalietuuksia.

Pysyvää turvapaikkaa hakevan kielitaitovaatimuksia kovennetaan.

Maahanmuuttoministeri Inge Støjbergin mukaan vielä ei ole päätetty tavasta, jolla turvapaikanhakijoilta otettu omaisuus myydään. Julkinen huutokauppa on yksi mahdollisuus, jota harkitaan, hän sanoo.

– Jos omaisuus on kultaa, ja joissakin tapauksissa varmasti onkin, sille on maailmanmarkkinahinta. Olettaisin että sille on myös markkinat, Støjberg sanoo EUObserver (siirryt toiseen palveluun)-lehdelle, jonka haastattelija kysyi, ovatko tanskalaiset erityisen innostuneita irakilaisista ja syyrialaisista koruista.

Lain arvostelijoiden mukaan hallitus tuskin odottaa saavansa suuria summia ihmisiltä, jotka ovat paenneet sotaa reppu selässä tai yhtä matkalaukkua raahaten. Todellinen syy on levittää viestiä, että Tanskaan ei kannata tulla, arvostelijat uskovat.

Perheen saaminen Tanskaan yhä vaikeampaa

Lailla, jonka kansankäräjät todennäköisesti tiistaina hyväksyy, myös pidennetään perheiden yhdistämisanomuksen jättämiseen oikeuttavaa oleskeluaikaa Tanskassa kolmeen vuoteen.

Muutos koskee esimerkiksi niitä Syyrian pakolaisia, jotka ovat lähteneet maastaan sotatilanteen pelottamina. Vain ne, joihin hengenvaara on kohdistunut nimenomaisen henkilökohtaisesti, voivat yhä anoa perheensä yhdistämistä oltuaan Tanskassa vuoden.

Arvostelijoiden mukaan tämä muutos rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia, muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja YK:n lastenoikeuksien sopimusta. Tulokkaiden kotouttamisesta tulee yhä vaikempaa, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Tilapäiset oleskeluluvat lakimuutos lyhentää viidestä vuodesta kahteen, ja pysyvää oleskelulupaa voi hakea vasta, jos on ollut töissä 2,5 vuotta kolmesta. Aiemmin vaatimus oli kolme vuotta viidestä. Anomuksesta myös aletaan periä noin 500 euron maksua. Lisäksi kovennetaan vaatimuksia tanskan kielen osaamisesta.

Kiintiöpakolaisista halutaan hyödyllisimmät

Hallitus hakee lainvoimaa myös äärioikeiston kymmenen vuoden takaiselle hankkeelle, joka tuolloin kaatui. Tanska haluaa, että sen YK:ssa sovittu 500 vuosittaisen kiintiöpakolaisen valintaperusteiksi tulevat muun muassa kielitaito, työkokemus ja ikä.

Kiintiöpakolaisuuden kansainvälinen perusajatus on pelastaa ihmisiä, jotka ovat kipeimmin avun tarpeessa. Sen määrittää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Tanskassa rekisteröitiin viime vuonna 21 300 turvapaikanhakijaa. Heistä vain viidennes sai päätöksen tilapäisestä turvapaikasta. Arvio tälle vuodelle on noin 25 000 tulokasta.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset