Odottavien äitien foolihapposuositus pitkän tutkimustyön tulos – Älä pode tunnontuskia menneistä salmiakeista

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo, että foolihappolisästä ei ole lähiaikoina tulossa koko kansaa koskevaa suositusta, vaikka raskaana oleville sellainen annettiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa foolihappoa lisätään muun muassa jauhoihin. Uuden, laajasti kansaa koskevan ravitsemussuosituksen syntyminen kestää yleensä vuosia.

terveys
Raskaana oleva nainen.
Henrietta Hassinen / Yle

Uusi ravitsemussuositus ei synny hetken huumassa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta harkitsee tarkkaan, millaisia suosituksia se antaa, ja seuraa myös suositusten vaikutusta. Toisaalta uutta tutkimustietoa seurataan herkällä korvalla.

– Esimerkiksi ennen lapsiperheiden uusien ruokasuositusten antamista asiantuntijatyöryhmä teki vuosien työn laatimalla Pohjoismaille yhteiset ravintosuositukset. Mukana oli yli 100 asiantuntijaa useista maista, jotka loivat pohjoismaiset suositukset. Sen jälkeen kussakin maassa on annettu väestöä koskevat suositukset, ja nyt julkaistuihin lapsiperheiden ruokasuosituksiin Suomessa tehtiin vielä kolmen vuoden asiantuntijatyö, kertoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Uusissa suosituksissa lapsiperheille korostetaan ruokailun iloa, yhteisiä aterioita ja kehotetaan lisäämään kasviksien syöntiä. Vauvoille ohjeistetaan antamaan maisteluannoksia kiinteistä ruuista jo neljän kuukauden iästä alkaen. Imetystä suositellaan jatkettavan maisteluannoksista huolimatta edelleen lapsentahtisesti.

Jo raskautta suunnittelevien tulisi aloittaa foolihappolisän syöminen, mieluiten kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Perusteena on, se että foolihappoa tarvitaan sikiön keskushermoston kehittymiseen alkuraskauden aikana. Vähäinen foolihapon saanti voi johtaa hermostoputken sulkeutumisen häiriöihin.

– Olemme suosituksia varten käyneet läpi koko elinkaaren ne asiat, jotka vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen, siis raskauden suunnitteluvaiheesta aina kouluikään ja varhaisaikuisuuteen saakka, sanoo Lyytikäinen.

Suositukset heijastavat myös aikaansa

Suurimpiin uudistuksiin suosituksissa on usein liittynyt laajaa keskustelua. Esimerkiksi siirtyminen ruokaympyrästä ruokakolmioon ja D-vitamiinisuositusten muuttumiset ovat puhuttaneet, ja osa kansasta suhtautuu suosituksiin kriittisesti.

Moni ottaa suuositukset edelleen omakseen jo senkin takia, että ne ohjaavat päiväkotien ja koulujen ruokailua sekä pohjautuvat tutkimustuloksiin. Ne kuvastavat myös ruokakulttuuria ja -tottumuksia.

– Suositukset ovat aina heijastaneet aikaansa. Aikanaan ruokakolmion pohjalla oli vahvasti peruna ja täysjyvävilja, ja se oli silloin perusteltua, kun energiantarve oli suhteellisen suuri fyysisen työn takia. Tänä päivänä ruokakolmion perustassa on kasvikset, marjat ja hedelmät, ja se on ennen kaikkea energiantarpeeseen liittyvä kannanotto.

Foolihappolisäsuositusta ei ole valtion ravitsemusneuvottelukunnassa suunniteltu laajennettavan lähiaikoina laajempaan osaan väestöstä.

– Meillä oli tutkimustieto siitä, että suomalaiset naiset saavat vain noin puolet raskausaikana suositellusta määrästä folaatteja ravinnostaan. Oli hyvin perusteltua, että lähdimme suosittelemaan kattavaa täydentämistä eli foolihappovalmisteita raskausaikana. D-vitamiinilisäsuositushan koskee tällä hetkellä lapsia aikuisikään saakka sekä raskaana olevia ja imettäviä, varmistuksena ruokavalioon, kertoo Lyytikäinen.

Terveyskeskuslääkäri Iida Humalamäki
Susanna Pekkarinen / Yle

Odottavat äidit tarkkoja syömisistään

Salmiakki ja lakritsi nostettiin tuoreissa suosituksissa vältettävien ruoka-aineiden listalle. Aiemmin suosituksia on annettu esimerkiksi kahvin ja alkoholin määrän rajoittamiseen. Ohjeita elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön (siirryt toiseen palveluun)

Neuvolassakin työskentelevä terveyskeskuslääkäri Iida Humalamäki Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimesta sanoo, että odottavat äidit noudattavat yleensä suosituksia tunnontarkasti.

– Jopa niin, että stressaantuvat. Mutta tietysti mieluummin niinpäin, että noudattavat suosituksia, kuin jättäisivät noudattamatta, sanoo Humalamäki.

Äideillä on myös taipumus syyllistyä, jopa aiemmissa raskauksissa syödyistä salmiakkikarkeista. Huolta puretaan herkästi neuvolassa.

– Voi tulla ajatuksia, että mitä jos olen vaikuttanut omaan lapseeni, kun olen joskus aikaisemmin syönyt lakritsia ja salmiakkia. Asiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan tiedetä, että asialla olisi taaksepäin tarkasteltuna ollut niin suuria vaikutuksia, että siitä tarvitsisi syyllistyä, toteaa Humalamäki.