Mielenosoittajat käyvät kaupunginvaltuutettujen hermoille Turussa

Maahanmuuttokriittinen Rajat kiinni! -ryhmä kokoontui jo viidettä kertaa kaupungintalon ulkopuolelle. Paikalla oli myös noin sadan hengen suvaitsevaisuutta korostava mielenosoitus. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni pohtii jo mielenosoitusten rajaamista kauemmas valtuustosalista.

Kotimaa
Rajat kiinni! -mielenosoittajia Turun kaupunginvaltuuston ulkopuolella.
Niclas Lundqvist / Yle

Turun kaupungintalon edustalla järjestettiin maanantai-iltana kaksi mielenosoitusta. Mielenosoitukset kilpailivat kaupunginvaltuutettujen huomiosta.

Maahanmuuttokriittinen Rajat kiinni! -ryhmä oli liikkeellä jo viidettä kertaa valtuuston kokouksen yhteydessä. Mielenosoitus sai vastaansa noin sadan hengen suvaitsevaisuutta korostavan mielenosoituksen. Ryhmien välillä ei syntynyt kahnausta, mutta kovaääniset iskulauseet raikuivat Turun illassa.

Rajat kiinni! -mielenosoitusta vastustava mielenosoitus Turun kaupungintalon pihalla tammikuussa 2016.
Turun kaupungintalon pihalla nähtiin myös suvaitsevaisuutta korostava mielenosoitus.Yrjö Hjelt / Yle

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Olli A. Mannin (kok.) mielestä Rajat kiinni! -mielenosoitus häiritsi valtuuston työskentelyä. Hän ehdottaa, että jatkossa mielenosoittajilta evättäisiin pääsy valtuustosalin taakse, Läntiselle rantakadulle.

Pidän mielenosoitusoikeutta erittäin tärkeänä. Olen itsekin monesti osoittanut mieltäni kaupungintalon ulkopuolella.

Li Andersson

– On mahdollisuus, että kadunpätkä voidaan sulkea kaupunginvaltuuston kokouksen ajaksi. Mielellään sellaiseen ei mennä, mutta joku tolkku tässä täytyy olla, Manni toteaa.

– Mielenosoitukset häiritsevät jo valtuuston työskentelyä. En pidä niitä enää mielenosoituksina vaan pelkkänä häirintänä. Niillä ei ole järkevää perustetta, koska ne asiat on aikaisemmin jo tuotu julki, Manni jyrähtää.

Manni kertoo, että asiasta tullaan ainakin keskustelemaan valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa.

Mielenosoitusten rajoittaminen ei kerää kannatusta

Kaupunginvaltuutettu Li Andersson (vas.) on samaa mieltä siitä, että äänekkäät mielenosoitukset häiritsevät valtuuston työskentelyä. Hän ei kuitenkaan halua rajoittaa ihmisten oikeutta osoittaa mieltään.

Totta kai se häiritsee, kun he ovat tuossa ikkunan takana. Mutta se on mielenosoituksen luonne.

Ilkka Kantola

– Pidän mielenosoitusoikeutta erittäin tärkeänä. Olen itsekin monesti osoittanut mieltäni kaupungintalon ulkopuolella.

Anderssonin mielestä on poliisin tehtävä arvioida, milloin mielenosoitus häiritsee yleistä järjestystä.

"Perustuslaissa turvattu oikeus"

SDP:n kaupunginvaltuutettu Ilkka Kantola istuu valtuuston kokouksissa aivan salin ikkunan vieressä. Hän kertoo, että mielenosoituksista kantautuva meteli kuuluu valtuustosaliin selkeästi.

Siinähän ei ole mitään viestiä. Se on vain häiriköintiä.

Janina Andersson

– Totta kai se häiritsee, kun he ovat tuossa ikkunan takana. Mutta se on mielenosoituksen luonne.

Kantola ei lämpene Olli A. Mannin ajatukselle siitä, että mielenosoituksia pyrittäisiin rajaamaan.

– Olisi outoa, jos estäisimme mielenosoituksia, joilla pyritään tuomaan jokin kanta valtuustoryhmien tietoon. Mahdollisuus mielenosoituksiin on perustuslaissa turvattu oikeus.

– Kun mitään fyysistä vaaraa ei synny, en pitäisi asiaa ongelmana, Kantola sanoo.

Liiallinen metelöinti ärsyttää

Vihreiden Janina Andersson on samoilla linjoilla Ilkka Kantolan ja Li Anderssonin kanssa siitä, että jokaisella on oikeus tuoda omat mielipiteensä julki.

Hän ei kuitenkaan ymmärrä mielenosoittajien pitämää ylimääräistä mekkalaa.

– On aika ärsyttävää, kun sumutorvea töötätään niin lujaa, että on vaikeaa kuulla, mitä kollegat kokoussalissa puhuvat.

– Siinähän ei ole mitään viestiä. Se on vain häiriköintiä. Mutta jokainen voi tietysti tehdä mitä haluaa, Janina Andersson toteaa.