"Venäjällä puhutaan venäjää" – Tutkimuksen mukaan suhtautuminen karjalan kieleen on Venäjällä epäluuloista

Itä-Suomen yliopistossa on hiljattain päättynyt hanke, jonka mukaan karjalaiset elävät Venäjällä kaksijakoisessa ja epävarmassa tilanteessa. Karjalan tasavallan toimijat vaalivat karjalaista kulttuuria ja karjalan kieltä, mutta arkielämän vaatimukset kuitenkin pakottavat käytännössä luopumaan omasta kielestä.

Kotimaa
Henkilö lukemassa kirjaa.
Karjalan kielen seura käänsi ja julkaisi syksyllä 2009 ensimmäisen karjalan kielisen Muumi-kirjan Taikurin hattu eli Tiedoiniekan hattu.Yle

Karjalan kieli on uhattuna. Taustalla on venäläisen yhteiskunnan epäluuloinen suhtautuminen karjalan kieleen ja kulttuuriin. Tämä käy ilmi hiljattain Itä-Suomen yliopistossa päättyneen Joustavat etnisyydet -hankkeen tutkimustuloksista.

Nelivuotisen hankkeen aikana selvitettiin, miten karjalan kieltä ja muita itämeren kieliä, vepsää ja suomea puhuvat ihmiset ovat sopeutuneet Venäjällä elämiseen. Karjalaiset elävät Venäjällä epävarmassa tilanteessa.

Kouluissa opetetaan karjalaa, mutta kadulla karjalan kieltä puhuvia saattavat tuntemattomatkin muistuttaa, että Venäjällä puhutaan venäjää.

Pekka Suutari

– Kouluissa opetetaan karjalaa, mutta kadulla karjalan kieltä puhuvia saattavat tuntemattomatkin muistuttaa, että Venäjällä puhutaan venäjää. Yhteiskunnan yhtenäispolitiikan odotukset ovat liian suuret, jotta karjalan kielellä voisi syntyä todellisia kehittymisen mahdollisuuksia, hankkeen johtaja, kulttuurintutkimuksen professori Pekka Suutari sanoo.

Karjalan kieltä ei koeta identiteetin perustaksi

Karjalaisilla on oma kansallinen tasavalta, Karjalan tasavalta. Yliopiston tutkimushanketta johtaneen Pekka Suutarin mukaan erilaiset instituutiot vaalivat muun muassa karjalaista musiikkia, teatteria, ja karjalan kielellä kirjoittamista.

Venäläisen yhteiskunnan epäluuloinen suhtautuminen kieleen ja kulttuuriin luo kuitenkin tutkimuksen mukaan tilanteen, että karjalaiset itsekin karttavat samaistumasta perinteiseen kulttuuriin eivätkä karjalaisten perheiden lapset miellä karjalan kieltä oman identiteettinsä perustaksi.

Työtä karjalan kielen säilyttämiseksi tehdään yhä. Tutkimuksen mukaan karjalaisten mahdollisuudet ovat identiteettien moninaisuudessa ja joustavuudessa. Karjalaisiin juuriin liitetään usein kyläelämään liittyvät piirteet, mutta nuoret näkevät asian laajemmin.

– Nykyinen kaupungistunut nuori karjalaisten ja suomalaisten sukupolvi haluaisi kuitenkin laajentaa tätä piiriä. Petroskoissa järjestetään esimerkiksi etnodiskoja ja nukketeatteria. Internet osaltaan tukee karjalan kielen uusien käyttöalueiden löytämistä, Suutari toteaa.