Tutkija: Suomessa annetaan liikaa antibiootteja lapsille – suolisto ei kehity normaalisti

Hengitystieinfektioihin käytettävillä makrolidi-antibiooteilla on erityisen haitallisia vaikutuksia. Toistuvista antibioottikuureista suolisto ei välttämättä ehdi toipua ollenkaan.

tiede
Kuumeinen lapsi.
Mika Kanerva

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin kahta Euroopassa ja Suomessa eniten lapsille annettavaa antibioottia, penisilliiniä ja makrolideja. Näistä makrolidit aiheuttivat eniten muutoksia suoliston bakteeristossa.

Näin kävi erityisesti niillä lapsilla, jotka olivat viimeisten kahden vuoden aikana käyttäneet laajakirjoisia makrolidi-antibiootteja, esimerkiksi atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä.

Makrolidit erittyvät ulosteen mukana ja penisilliinit virtsan mukana.

Katri Korpela

– Suoliston mikrobiston toipuminen antibioottikuurista kestää yli vuoden. Jos lapsi joutuu ensimmäisinä elinvuosinaan toistuvasti antibioottikuureille, mikrobisto ei ehkä missään välissä ehdi täysin toipua, sanoo tutkija, FT Katri Korpela Helsingin yliopistosta.

Syytä siihen, miksi makrolidit tappavat hyödyllisiä suolistobakteereja enemmän kuin penisilliinit, tutkijat eivät ole aivan varmoja. Yksi mahdollinen syy makrolidien laajakirjoisuuden lisäksi voi olla se, että penisilliini ei elimistössä edes joudu suolistoon.

– Yksi ero on se, että että makrolidit erittyvät ulosteen mukana ja penisilliinit virtsan mukana, Korpela sanoo.

Yhteys myös ylipainoon ja astmaan

Aiemmin on jo tiedetty, että varhaislapsuuden aikaisella antibioottien käytöllä on yhteys kohonneeseen riskiin sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten tulehdukselliseen suolistosairauteen ja astmaan sekä ylipainoon.

Jos lapsi joutuu toistuvasti antibioottikuureille, mikrobisto ei ehkä missään välissä ehdi täysin toipua.

Katri Korpela

Nyt tehdyssä tutkimuksessa kahden ensimmäisen ikävuoden aikana useita makrolidikuureja saaneilla lapsilla lääkekuurien määrä olikin selvässä yhteydessä korkeampaan painoindeksiin.

Runsas makrolidien käyttö ensimmäisten kahden vuoden aikana oli myös yhteydessä kohonneeseen astmariskiin. Makrolidit edistivät tutkimuksessa myös antibioottiresistenssin kehittymistä.

– Penisilliinin tyyppisillä antibiooteilla näytti olevan selvästi vähäisempi vaikutus bakteeriston koostumukseen ja toimintaan kuin makrolideilla, Korpela toteaa.

Suomessa liikakäyttöä

Suomessa käytetään Korpelan mukaan turhan paljon laajakirjoisia makrolidejä verrattuna muihin Euroopan maihin. Koska makrolideilla on enemmän mainittuja haittavaikutuksia kuin pensilliineillä, tutkijat suosittelevat välttämään makrolideja ensisijaisena antibioottina.

Suomessa käytetään liikaa näitä.

Katri Korpela

– Suomessa käytetään liikaa näitä [makrolideja]. Muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa käyttö on paljon vähäisempää.

Tutkijoiden mukaan antibioottien käyttö kannattaa muutenkin rajoittaa vain todelliseen tarpeeseen.

– Antibiootteja ei tulisi käyttää itsestään rajoittuvien infektioiden hoitamiseen eikä koskaan vain varmuuden vuoksi, tutkijat sanovat.

Professori Willem de Vosin johdolla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 142 lasta, jotka olivat 2–7-vuotiaita. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Korjattu 27.1. klo 9.37: Otsikkoon vaihdettu sanan tutkimus tilalle tutkija, koska Helsingin yliopiston tutkimuksessa ei tutkittu käytetäänkö antibiootteja liikaa, vaan otsikko viittaa tutkijan haastatteluun.