Nykykielessä käytetään pitkälti serkku-sanaa, kun puhutaan isän ja äidin sisarusten lapsista. Kotimaisten kielten keskuksen arkistoista löytyy kuitenkin myös lukuisia muita tähän sukulaisuussuhteeseen viittaavia sanoja.

– Sukulaissuhteet ovat herättäneet paljon puhetta ja pohdintaa. Se kertoo sukulaisten tärkeydestä, toteaa keskuksen erityisasiantuntija Riitta Eronen.

Serkun ohella tavallisimmin on käytetty sanoja orpana tai nepa. Harvinaisempia ovat puolestaan esimerkiksi ruotsista lainatut kusiini ja (sys)lunki sekä pidemmät ilmaisut, kuten sedänlapsi ja neitiserkku.

Eronen kertoo, että serkku-sanaa on pidetty muita asiallisempana, ja se on vallannut alaa.

– Kieli on yhtenäistynyt kirjakielen mukana, ja harvinaisuudet ovat siirtyneet syrjemmälle.

Uutuutena bonusserkku

Suomessa on yhä enemmän uusperheitä, mikä näkyy myös kielessä. Monimuotoisten vanhemmuus-, isovanhemmuus- ja sisaruussuhteiden lisäksi uusperheillä on laaja sukulaisuusverkosto.

Sukulaissuhteet ovat herättäneet paljon puhetta ja pohdintaa. Se kertoo sukulaisten tärkeydestä.

Riitta Eronen, erityisasiantuntija

Serkku-sanastossa tämä näkyy esimerkiksi sanoina puoliserkku ja bonusserkku. Bonus-alkuiset sanat ovat tulleet suomen kieleen englannin kielestä – ruotsin kielen kautta.

Myös kaukaisemmille sukulaisille on omia vakiintuneita sanojaan: serkusten lapsista käytetään yleensä nimitystä pikkuserkku. Kun tästä vielä edetään sukupolvi eteenpäin, käytetään sanoja sokeri- ja varttiserkku. Nämä ovat Erosen mukaan tosin jo harvinaisia.

Aina serkku-sanalla ei ole viitattu pelkästään sukulaisiin.

– Esimerkiksi sokeriserkulla on tarkoitettu joskus ihan muutakin. Se on voinut olla jopa eräänlainen kiertoilmaisu heilalle ja naisystävälle, Eronen kertoo.

Varsinkin Kymenlaaksossa serkku-sanalla on viitattu myös ystävään.

Serkku taipuu fysiikkaankin

Sukulaisuuteen liittyvät sanat vilahtelevat yllättävissäkin yhteyksissä, kun arkikielestä tutuilla sanoilla tehdään asioita ymmärrettäviksi. Esimerkiksi liike-elämässä puhutaan tytäryhtiöistä ja kielitieteissä tytärkielistä.

Eronen kertoo, että serkkukin on päätynyt tieteeseen. Kotimaisten kielten keskuksen sanastotietokantaan serkku-sana on poimittu fysiikan terminä.

Sitä käytetään hiukkasfysiikassa. Erosen mukaan tiedepalstan uutisessa on kerrottu esimerkiksi, että supersymmetrian teorian mukaan alkeishiukkasella on sitä painavampi serkku.

Lähteet: Erityisasiantuntija Riitta Erosen haastattelun lisäksi jutussa on käytetty lähteinä: Kotimaisten kielten keskuksen Eeva Tuomisen (Kielikello, 2/1995), Anneli Hännisen (2/1995) ja Marianne Laaksosen (Kielokello, 2/2014) artikkeleita.