1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä tipahti – omistaja asuu usein kaukana metsästään

Metsänhoitoyhdistyksissä kävi viime vuoden alussa kato, kun lakisääteinen metsänhoitomaksu poistui. Vapaaehtoisen jäsenmaksun on maksanut noin 80 prosenttia yksityismetsänomistajista.

Kuva: Antti Karhunen / Yle

Metsänhoitoyhdistys Kainuu on maakunnan mittakaavassa suuri. Kajaanissa, Kuhmossa, Ristijärvellä ja Paltamossa toimivalla yhdistyksellä on yli 3 000 jäsentä.

Yhdistykselle kävi viime vuoden alussa samalla tavalla kuin monelle muullekin metsänhoitoyhdistykselle. Sen jäsenmäärä laski, kun lakisääteinen metsänhoitomaksu poistui ja tilalle tuli vapaaehtoinen jäsenmaksu.

– Valtakunnan tasolla 75–80 prosenttia jäsenistä on säilynyt ja meillä noin 70 prosenttia. Pinta-alassa olemme kuitenkin vähän korkeammalla, noin 75 prosenttia jäsenten metsistä säilyi, kertoo Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen.

– Selvisimme viime vuodesta hyvin. Toimintaa on ollut laidasta laitaan ja pojat ovat liikutelleet kumisaappaita sen verran reippaasti, että pääsimme selvästi plussalle, Meriläinen lisää.

Mekin välitimme viime vuonna palstoja niin hyvällä vauhdilla, että oikeastaan oli ennätysvuosi.

Heikki Meriläinen

Meriläisen mukaan uudistus tuotti metsänhoitoyhdistykseen monenlaista palautetta. Välillä jäsenistöä muistutettiin yhdistyksen olemassaolosta kirjeitse, mikä poiki taas lisää palautetta. Uudistus kuitenkin paransi edunvalvontaa, sanoo Meriläinen.

– Nyt metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen kautta edunvalvontaketjussa kannolta EU:hun saakka eli metsänomistajat ovat myös MTK:n jäseniä. Mukana on sitä kautta yhteisöllisyyttä ja joukkovoimaa, ja voimme puolustaa metsänomistajan etuja tosissamme, Meriläinen sanoo.

Moni metsänomistaja asuu muualla

Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintaansa jäsenmaksuilla ja palvelujen myynnillä. Meriläisen mukaan tänä päivänä metsänhoitoyhdistyksen palvelurepertuaari on laaja, käytännössä palveluja on tarjolla jokaiseen metsäalan toimintoon. Niitä myös tarvitaan, sillä nykyisin moni metsänomistaja asuu muualla kuin metsänsä kupeessa.

– Ulkopaikkakuntalaiset metsänomistajat tarvitsevat palveluja oikeastaan istutuksista lähtien puukauppaan. Meillä on tuntuma siitä, mitä metsänomistajan metsissä kannattaa tehdä. Puukauppa on tietysti tärkeä tulonmuodostuksen kannalta, ja valtakirjan antamalla me kilpailutamme leimikot ja myymme puut parhaimmalle tarjoajalle.

Metsiä pitäisi hoitaa ja hakata jatkuvasti, niin että ei tähdätä kerran sadassa vuodessa olevaan hakkuuseen, vaan jatkuvaan kassavirtaan, sanoo toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen. Kuva: Tiia Korhonen / Yle

Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen sanoo, että metsä on tällä hetkellä hyvä sijoitusmuoto, koska korot ovat matalalla ja pankista saa lainaa.

– Hyvä esimerkki ovat uusien tilojen ostajat. UPM myi maitansa suuria määriä pois, ja nyt sinne on tullut monenlaista sijoittajaa. On säätiötä, osakeyhtiöitä ja yksityisiä henkilöitä, jotka ovat panneet miljoonia euroja rahaa metsään kiinni. Tavoitteena on 4–5 prosentin tuotto, mikä tuntuu olevan ihan realistinen heidän laskelmissaan.

– Mekin välitimme viime vuonna palstoja niin hyvällä vauhdilla, että oikeastaan oli ennätysvuosi. Tosin painimme hieman eri sarjassa, koska meillä on myynnissä pienempiä palstoja ja puuta on vähemmän, Meriläinen kertoo.