Kun parisuhde loppuu vain toisen osapuolen päässä – vainoaminen voi pilata arjen

Kaksi vuotta sitten kriminalisoitu vainoaminen on vielä uusi asia oikeuslaitokselle, eikä sitä aina tunnisteta. Vainoamisesta tehdään poliisille vuosittain yli 600 tutkintapyyntöä. Määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin.

Kotimaa
Nainen katsoo sälekaihdinten välistä ulos.
Yle

Valtaosa vainoamistapauksista liittyy eron jälkeiseen tilanteeseen. Asiantuntijoiden mukaan vaino loppuu vain harvoin itsestään.

Vaino voi ilmetä esimerkiksi pakottavana kontrollointina ja systemaattisena uhrin yksityisen ja julkisen elämän terrorisointina.

– Vainoaja voi käyttää lapsia tai muita vainottavan läheisiä saadakseen häneen halutunlaisen otteen, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Lapin yliopiston tutkija Anna Nikupeteri.

Lapset joutuvat usein välikappaleeksi

Yleensä tällaisen parisuhteen päättymiseen liittyvän vainon uhri on nainen, mutta asetelma voi olla myös toisenlainen. Useimmiten myös lapset joutuvat jollakin tavalla mukaan vainoamiskuvioon.

Vainoaja voi käyttää lapsia tai muita vainottavan läheisiä saadakseen häneen halutunlaisen otteen.

Anna Nikupeteri, tutkija

– Lapset voivat olla esimerkiksi tiedonvälittäjiä isälle. Isä voi udella lapsilta äitiin liittyviä asioita, että onko äidillä esimerkiksi uusi poikaystävä.

– Toisaalta lapset voivat joutua isänsä fyysisen tai psyykkisen väkivallan kohteeksi. Vainoaja voi kostaa esimerkiksi lapsia pahoinpitelemällä jonkun asian, kun vainon kohde ei ole toiminut tekijää tyydyttävällä tavalla, Nikupeteri kertoo.

Viranomaiset eivät aina tunnista vainoa

Nikupeterin tutkimusaineiston perusteella viranomaiset saattavat usein tulkita vainon edelleen huoltoriidaksi tai lapsen vieraannuttamiseksi toisesta vanhemmastaan.

– Aika yleinen kokemus on, etteivät he ole tulleet tunnistetuiksi vainon ja väkivallan uhreina, vaan tilannetta on käsitelty muuna asiana. Poliisin kautta prosessi on useimmin lähtenyt liikkeelle, toteaa Nikupeteri.

Asiantuntijoiden mukaan vaino loppuu vain harvoin itsestään.

Oulussa järjestetyssä valtakunnallisessa asiantuntijaseminaarissa on pohdittu miten päästä eteenpäin eron jälkeisen vainon eri osapuolten elämässä.

Elämä kuin trilleriä

Yksi puhujista oli tällaisen vainon kohteena ollut nainen, joka on kokenut kovia päätettyään parisuhteen viisi vuotta sitten. Sen jälkeisen elämänsä hän kuvailee olleen kuin amerikkalaisesta trilleristä.

Kyllä se arki muuttuu. Siitä tulee epävarmaa ja siihen tulee sellainen pelon kumppani elämänkaveriksi.

"kokemusasiantuntija"

Noihin vuosiin mahtuu muun muassa kuusi muuttoa vainon takia.

– Kyllä se arki muuttuu. Siitä tulee epävarmaa ja siihen tulee sellainen pelon kumppani elämänkaveriksi. Kaikki tiedot on joutunut suojaamaan ja hankkimaan kotiin turvajärjestelmät, kertoo kokemusasiantuntijan tittelillä esiintyvä nainen.

On ollut sekä häneen itseensä että läheisiin kohdistunutta uhkailua ja fyysistä sekä henkistä väkivaltaa. Vainoaja on nyt vankilassa ja uhrin neuvo vastaaviin tilanteisiin joutuville osapuolille on: Hae apua!

– Jokainen parisuhde ja tilanne on omanlaisensa. Muille naisille voin kuitenkin sanoa, että jos parisuhteessa on väkivaltaa, niin apua täytyy hakea. Kenenkään ei tarvitse sellaista sietää, kertoo vainoa kokenut nainen.

Vainoajankin pitäisi hakea apua

Erotilanteeseen pitäisi ottaa mukaan lastensuojelua ja muita viranomaisia. Siitä pitäisi saada kaikille osapuolille tyydyttävä tilanne.

– Tuskin kukaan päättää, että nytpä minä alan vainoajaksi. Kyllä se on sellainen asia, joka paisuu jonkinlaisen lumipalloefektin myötä. Siihen vaikuttavat varmaan myös persoonallisuus ja aikaisemmat kokemukset. Kyllä hoidollista kuvioista voisi olla apua ihmiselle, joka on tullut jätetyksi ja elämä on kaoottista. Sellainen koston kierre ei ole kenellekään hyväksi.

Miten kuntoutua ankarista kokemuksista, jotka ovat vieneet elämältä pohjan kun keneenkään ei osaa luottaa?

– Se vaatii aikaa. Täytyy sallia itselle mielekäs tekeminen ja olla armollinen itselleen. Minun kokemukseni on kuitenkin se, että paluuta entiseen ei ole. Uusi arki on erilainen kuin aikaisempia ja korkeintaan tyydyttävä.

Vainoaminen kriminalisoitin Suomessa vuoden 2014 alussa. Se tarkoittaa toistuvan uhkailun, seuraamisen, tarkkailun tai muun vainoamisen olevan rangaistavaa.