1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomalainen yliopistokoulutus tähyää Kaakkois-Aasian markkinoille – koulutusvienti alkanut hyvin uuden yhtiön myötä

Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen koulutusvientiyhtiö on antanut muutamassa vuodessa hyviä tuloksia. Yliopistoilla on käytössään nyt aiempaa enemmän resursseja kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen. Yliopistot neuvottelevat parhaillaan koulutushankkeista Indonesiassa ja Vietnamissa.

Kuva: Kaisu Lötjönen / Yle

Muutama vuosi sitten perustettu kolmen yliopiston yhteinen koulutusvientiyhtiö Finland University Oy on antanut Suomessa jo hyviä tuloksia. Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välinen yhteistyö on antanut yliopistoille yhä enemmän resursseja koulutusviennin, kuten ulkomaille myytävien täydennys- ja tilauskoulutusten toteutukseen.

Kun myynti ja markkinointi hoituu nykyään yhteisen yhtiön kautta, voivat yliopistot keskittyä sisältöön ja yhteistyön syventämiseen. Itä-Suomen yliopistossa koulutusviennin parissa on työskennellyt vuoden alusta kaksi ihmistä aiemman yhden sijaan. Kansainvälistä yhteistyötä suunnitellaan tällä hetkellä ennen kaikkea Kaakkois-Aasian suuntaan. 

Indonesiaan lähdetään neuvottelemaan metsäalan täydennyskoulutuksen järjestämisestä.

Roseanna Avento

– Tällä hetkellä keskustellaan opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudesta Vietnamissa. Indonesiaan puolestaan lähdetään neuvottelemaan parin päivän päästä muun muassa metsäalan täydennyskoulutuksen järjestämisestä, kertoo Itä-Suomen yliopiston projektisuunnittelija Roseanna Avento.

Sen lisäksi yliopistossa on juuri päättymässä merkittävä vientihanke Kazakstaniin. Yliopisto on toteuttanut paikallisen yliopiston kanssa uuden maisteriohjelman ruokaturvan ja -bioteknologian alalta. Opetusta on annettu 11 opiskelijalle sekä Kazakstanissa että Kuopiossa. Opiskelijat asuivat koko viime vuoden Kuopiossa ja nyt he viimeistelevät pro gradu -töitään kotimaassaan.

Yliopisto on koko Suomen kasvot ulkomailla

Yliopistot järjestävät koulutusvientiä muun muassa uusien urapolkujen ja työpaikkojen luomiseksi. Koulutuksen myynnillä voidaan paikata myös yliopistojen rahoitusvajetta. Koulutuksia voidaan myydä ulkomaille esimerkiksi ministeriöille, organisaatiolle tai ulkomailla toimiville suomalaisille yrityksille ja ne kestävät asiakkaan tarpeesta riippuen viikosta vuoteen tai enemmän.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt jo vuonna 2010 strategian, kuinka koulutusvientiä tulisi yliopistoissa lisätä. Ministeriön linjauksen mukaan korkeakoulut aktivoidaan osaamisvientitoimijoiksi. Finland University Oy onkin antanut Itä-Suomen yliopistolle parempia mahdollisuuksia muun muassa tunnettavuuden lisäämiseen.

Suomen sisällä ei tarvitse kilpailla.

Roseanna Avento

– Kaikki kolme yliopistoa ovat melkein samankokoisia maakuntayliopistoja, jotka vahvistavat toinen toisiaan. Maailmalla ihmiset eivät välttämättä tiedä Itä-Suomen yliopistoa, mutta kun markkinoidaan suomalaista yliopistoa, se on tunnetumpi. Emme ole ulkomailla enää yhden tiedekunnan kasvot, vaan koko Suomen kasvot, sanoo Avento.

Esimerkiksi kun Itä-Suomen yliopisto hakee uusia mahdollisuuksia metsäkoulutuksen osalta Indonesiassa, muilla suomalaisilla yhteistyöyliopistoilla on eri alan hanke samaan paikkaan. Tämä vähentää myös yliopistojen välistä kilpailua Suomen sisällä.

– Suomen sisällä ei tarvitse kilpailla, vaan mahdollisuuksia on nyt enemmän tehdä vientityötä yhdessä. Kilpailijat ovat muiden maiden yliopistot.

Lukukausimaksut tuovat lisäpaineita

Yliopistot joutuvat miettimään yhä enemmän yhteistyötä jatkossa, kun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Muutoksen arvellaan vähentävän merkittävästi ulkomaisten opiskelijoiden määrää.

– Ruotsissa ja Tanskassa esimerkiksi opiskelijoiden määrä on tippunut muutoksen jälkeen. Kyllä sillä on kansainväliseen toimintaan vaikutusta, nyt pitää löytää keinoja, miten opiskelijaluvut saadaan pysymään ennallaan, Avento sanoo.

Yliopistot eivät ole lisänneet yhteistyötä ainoastaan muiden yliopistojen kanssa, vaan myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kanssa.

– Vaikka nyt ollaan Aasiassa pitkällä jo neuvotteluissa, koulutusvienti vie aikaa. Kauppa ei synny heti, vaan vaatii hiomista puolin ja toisin.