Taiteen ja rahan yhdistäminen saa jotkut näkemään punaista

Sosiaalinen media on luonut myös taiteilijoille väylän tehdä teoksiaan ja itseään tunnetuksi laajemmalti. Silti edelleen vain harva taiteilija käyttää näitä medioita apunaan. Taiteen markkinointiin liittyy monia ristiriitaisuuksia, toisaalta teosten myynti tietää taiteilijalle toimeentuloa.

Kotimaa
Kuvataiteilija Cata Ahlbäck Mustasaaresta työskentelee omassa pajassaan.
Kuvataiteilija Cata Ahlbäck työskentelee studiossaan.Mirva Ekman / Yle

Taiteen ja rahan yhdistäminen saa jotkut näkemään punaista. Samalla tavalla taiteilijan brändääminen ja teosten markkinointi on taidepiireissä hankala asia. Totuus on kuitenkin se, että jos päätoimisena taitelijana itsensä haluaa elättää, on apurahojen lisäksi koitettava saada tuloja muualtakin.

Mustasaaressa asuva kuvataiteilija Cata Ahlbäck tekee pääosin grafiikkaa erilaisin tekniikoin. Hän on ollut päätoimisena taiteilijana reilut kahdeksan vuotta.

Ahlbäck on aktiivinen taiteensa ja itsensä markkinoija. Hän pitää netissä blogia ja on niin Instagramissa, Twitterissä kuin Facebookissakin. Mitään erityistä markkinointistrategiaa hänellä ei ole, vaan omien teosten markkinointi on tullut hänelle luontaisesti.

– Taide, taiteen tekeminen ja taiteen markkinointi ovat minun mielestäni yksi paketti. Silloin, kun mä teen taidetta, teen sitä, enkä mieti myymistä. Sitten kun teokset on tässä mulla, niin silloin mä ajattelen, että ne pitäs saada eteenpäin, kertoo Ahlbäck.

Kuvataiteilja Cata Ahlbäckin työstämä copyprintti pöydällä.
Kissa-aiheet toistuvat usein Ahlbäckin teoksissa.Mirva Ekman / Yle

Ahlbäck on saanut asiakkailta palautetta esilläolostaan ja se on ollut pääosin hyvää. Sen sijaan muilta taitelijoilta ei ole ymmärrystä välttämättä herunut.

– Kateus, ehkä, kuittaa Ahlbäck syyn kollegoiden kielteiseen asenteeseen.

Osa ei halua tai osaa markkinoida itseään

Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa opetetaan tulevia taiteilijoita ammattiinsa. Brändääminen ja markkinointi ei ole omana oppikurssinaan, mutta aiheesta keskustellaan.

Taiteilija yhteiskunnassa -kurssin vetäjä, lehtori Irmeli Kokko sanoo, että yhteiskunta ajaa taiteilijoita enemmän ja enemmän kohti yrittäjyyttä. Siihen kuuluu luonnollisesti myös markkinointi.

Markkinointi ja itsensä esille tuominen eivät kuitenkaan ole kaikille luontaisia asioita. Toisaalta nyky-yhteiskunnassa kutakuinkin kaikkien oletetaan olevan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tämä paine kohdistuu tietenkin myös taiteilijoihin. Lehtori Irmeli Kokko sanoo, että kysymys brändäyksestä on monimutkainen.

Muistilappu kuvataiteilija Cata Ahlbäckin työpajassa.
Taiteen ehdoilla.Mirva Ekman / Yle

– Yhteiskunnassamme taiteilijan rooli on moninainen ja taiteen tehtävä on moninainen. Meillä elää erilaisia taiteilijarooleja rinnakkain. Samassa taiteilijassakin voi olla eri rooleja. On romanttinen taiteilija, joka haluaa työskennellä syrjässä ja samaan aikaan hän voi olla hyvin viestintätaitoinen ja haluaa olla esimerkiksi somessa. Meillä on vanhat ja uudet taitelijaroolit rinnakkain, pohtii Kokko.

Kokko kertoo tietävänsä paljon sellaisia taiteilijoita, jotka eivät ole aktiivisesti esillä, mutta pärjäävät. Viime kädessä kyse on siitä, mitä taiteilija itse haluaa ja mikä on hänelle luontaista.

"Ostajalla pitäisi olla varmuus, että teos on tehty vilpittömin mielin"

Rehellisyyden ja aitouden on pelätty katoavan taiteesta, kun mukaan tulee markkinointi. Irmeli Kokon mielestä teoksen ostajan onkin voitava luottaa siihen, että taideteos on tehty vilpittömin mielin, taiteen ehdoilla.

Tela värin levittämistä varten kuvataiteilija Cata Ahlbäckin pajassa Mustasaaressa.
Cata Alhbäckin käyttämiä työkaluja.Mirva Ekman / Yle

Kuvataiteilja Cata Ahlbäck sanoo, että vaikka teoksiaan ja itseään tuokin esille, ei markkinointi ole se, mikä hänellä määrittää taiteen tekemistä.

– En tee ikinä itteeni vastaan mitään kuvaa vaan sen takia, että myisi, painottaa Ahlbäck.

Ahlbäck sanoo, että taiteen ja rahan yhdistäminen ärsyttää joitain ehkä sen takia, että markkinoinnin pelätään halventavan taiteen arvoa, jos sitä julkisesti myy.

– Täähän on tuote siinä missä muutkin ja jos tekee sellaista taidetta mistä ihmiset tykkää, ei se ole paha asia. Onhan sekin osa mua, pohtii Ahlbäck.

Kuvataiteilija Cata Ahlbäck tekee grafiikkaa copyprint-menetelmällä.
Mustasaarelainen kuvataiteilija Cata Ahlbäck näyttää omassa studiossaan kuinka tehdään grafiikkaa copyprint-menetelmällä.