Mässäilyn voi panna vuodenajan syyksi: "Kun on niin kylmää ja ahdistavaa"

Syömähaluihin vaikuttavat niin valon määrä, lämpötila kuin mielialakin. Jo tavallista viileämpi sisäilma saattaa lisätä vatsan kurnimista, sanoo ravitsemustutkija.

Kotimaa
Irtokarkkeja kulhossa.
Esko Pulliainen / Yle

Jos läpi talven on tuntunut, että tekee mieli syödä enemmän ja tuhdimpaa ruokaa kuin tavallisesti, et ehkä ole aivan hakoteillä. Päinvastoin, tuntemuksillesi voi olla olemassa selitys.

Ruokahalu ja sen vaihtelu on monimutkainen yhtälö, johon vaikuttaa liuta fyysisiä ja psyykkisiä tekijöitä: esimerkiksi vallitseva lämpötila, elintarvikkeiden saatavuus, loma-aika ja auringonvalon sekä liikunnan määrä, luettelee ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Ruokahalu vaihtelee useimmilla ihmisillä vuodenajan mukaan, hän kertoo.

– Äärimmäisessä, vaikka yli 30 asteen lämpötilassa nesteiden käyttö lisääntyy. Jos taas on erittäin kylmää, fyysinen aktiivisuus vähenee, mikä vaikuttaa ruokahaluun.

Lämpötila vaikuttaa käyttäytymiseen, energiankulutukseen ja sitä kautta ruokahaluun. Joku saattaa kylmällä säällä lössähtää sohvan nurkkaan eikä jaksa tehdä mitään – tällöin energiankulutus pienenee.

Jos on erittäin kylmää, fyysinen aktiivisuus vähenee, mikä vaikuttaa ruokahaluun.

Mikael Fogelholm

– Hiihtämisestä innostunut ihminen hiihtää talvella, mikä lisää energiankulutusta. Toisaalta on ihmisiä, jotka käpristyvät kylmällä ilmalla olohuoneeseensa, panevat takkaan tulet ja rupeavat katsomaan telkkaria. Energiankulutus vähenee, Fogelholm sanoo.

Kylmällä ilmalla kehon oma lämmöntuotanto kuitenkin hieman lisääntyy, mikä kasvattaa ruokahalua. Jo tavallista viileämpi sisäilma saattaa lisätä vatsan kurnimista, ravitsemustutkija Patrik Borg kertoo.

– Viileässä keho kuluttaa enemmän energiaa, joten nälkä kasvaa. Kannattaa syödä nälän mukaan.

"Pakkasella en halua liikkua mihinkään"

Lahden Nastolassa asuva 20-vuotias Taru Ryöti tunnistaa omissa ruokailutottumuksissaan vuodenaikoihin liittyvää vaihtelua. Kesällä maistuvat salaatit, talvella rasvaiset ruuat, sipsit, pitsat ja karkit.

Pakkasilla liikkuminen jää vähiin, vaikka kesällä hän kävelee pitkiä lenkkejä.

Osittain syöminen liittyy myös tylsistymiseen.

Tiina Jousala

– Pakkasella en todellakaan halua liikkua mihinkään vaan katselen esimerkiksi sarjoja. En yleensä kiellä itseltäni mitään, jos mieli tekee, vaan syön mitä haluan.

Myös 26-vuotias lahtelainen Vilja Kuusisto on pannut merkille, että talvella lautaselta löytyy kevyiden eväiden sijaan usein tuhtia ruokaa. Hänestä auringonvalo näkyy ruokahalussa, samoin liikunnan määrä.

Auringonvalolla onkin mutkan kautta suuri vaikutus, myöntää ravitsemustieteen professori.

Jos valoa on tarjolla niukalti, ihminen nukkuu huonosti. Kirkas valo ylläpitää melatoniiniaineenvaihduntaa, mikä on nukkumisen kannalta tärkeää. Kehnot yöunet kiihdyttävät tutkimusten mukaan ruokahalua.

Ylipainoiset ihmiset nukkuvat usein muita huonommin, eikä väsynyt ihminen välttämättä jaksa liikkua. Kierre on valmis.

– Liikunta auttaisi ylläpitämään hyvää unirytmiä, professori Fogelholm sanoo.

Munkkeja kaupan irtomyyntipisteessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

"Tunnustaudun vuodenaikasyöpöksi"

Talvella syöminen lisääntyy myös siksi, että ihmiset lohduttautuvat ruualla.

– Kun on niin kylmää ja ahdistavaa. Lohtusyömisessä on paljon psykologisia piirteitä. On ruokia, jotka yhdistetään hyvään fiilikseen, eikä tätä yhdistelyä voi todistaa fysiologisesti, Fogelholm sanoo.

Taru Ryöti myöntää mielialan vaikuttavan syömiseen. Hän syö sekä pahaan oloon, että palkinnoksi, jos asiat ovat hyvin.

Ei näitä kannata pohtia kuoliaaksi.

Patrik Borg

Lahtelainen Tiina Jousala, 31, on pannut merkille, että mieliteot kasvavat talvella ja niitä on poikkeuksellisen hankala vastustaa.

– Tunnustaudun vuodenaikasyöpöksi. Talvella tekisi vain mieli kömpiä peiton alle kaakaomukin ja suklaalevyn kera. Huomaa helposti, miten vaikea on kylmän ja pimeän aikaan pysytellä erossa herkuista tai rasvaisesta, epäterveellisestä ruuasta.

Hän kertoo herkkuhimon suorastaan piinaavan kovilla pakkasilla eikä tavanomainen määrä ruokaa riitä. Näläntunne on läsnä koko ajan.

– Talvella mielihaluja on vaikeampi hallita kuin kesällä. Jos viikon lenkit jäävät superpakkasten takia tekemättä, makeannälkä on kauhea. Osittain syöminen liittyy myös tylsistymiseen, hän pohtii.

Ravitsemustutkijan neuvo: Syö, jos siltä tuntuu

Ravitsemustutkija Patrik Borgin mukaan omaa kehoa kannattaa kuunnella. Jos on nälkä, se helpottaa syömällä. Hän muistuttaa,että hyvä syöminen tarkoittaa tasaisia ateriavälejä ja laadukasta ruokaa.

En yleensä kiellä itseltäni mitään, jos mieli tekee, vaan syön mitä haluan.

Taru Ryöti

– Ei näitä kannata pohtia kuoliaaksi. Jos pakkasilla nälkä ja kulutus lisääntyvät, syö enemmän. Jollain toisella säällä ei ole niin kova nälkä, eikä silloin tule syötyä niin paljon.

Asiantuntijoiden mukaan sillä ei ole ravitsemuksellista merkitystä, syökö talvella lämmintä vai kylmää ruokaa. Fogelholmin mukaan kyse on siitä, että lämmin ruoka tuntuu hyvältä, jos ilma on kylmä.

– Kun hiihdetään, mukaan otetaan lämmintä mehua, mitä ei helteellä viitsisi juoda. Ruoan lämpö tuntuu mukavalta syödessä, mutta vatsassa lämpötila tasoittuu. Lämpimästä ruoasta tulee vain tietynlainen tunne.