Suomi maailman 2. vähiten korruptoitunut maa – yhden yhtiön tekemiset herättävät huomiota

Pohjoismaat ovat maailman vähiten korruptoituneita maita. Korruptio on edelleen vaikea ilmiö suurimmassa osassa maailman maita, mutta myönteistä kehitystä tapahtuu, sanoo Transparency International raportissaan.

Kotimaa
Miehet kättelevät
Kai Pfaffenbach / EPA

Korruptiota tutkiva kansainvälinen kansalaisjärjestö Transparency International (TI) (siirryt toiseen palveluun) on julkaissut uuden vuosikatsauksensa. Siinä on arvioitu 168 maan korruptiotilanne.

Suomelle raportti on mairittelevaa luettavaa. Suomi on Tanskan jälkeen maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa. Viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi Uuden-Seelannin jälkeen.

Tänä vuonna Suomen jälkeen seuraavina tulivat Ruotsi, Uusi-Seelanti, Hollanti ja Norja.

TI:n arviossa korruptiosta vapaan maan oli mahdollista saada sata pistettä. Tanska sai nyt 91 pistettä, Suomi 90.

Korruptio on edelleen hyvin laaja ilmiö suurimmassa osassa maailman maita. 168 tutkitusta maasta kaksi kolmasosaa sai vähemmän kuin 50 pistettä.

Huonoin tilanne oli Somaliassa, Afganistanissa ja Pohjois-Koreassa.

Suurin putoaja listalla oli Brasilia, jonka sijoitus heikkeni seitsemän sijaa. Maan mainetta pilasi erityisesti öljy-yhtiö Petrobrasiin liittyvä laaja lahjusskandaali.

Muita selvästi pudonneita olivat Libya, Australia, Espanja ja Turkki.

TI:n mukaan myönteisiäkin merkkejä korruption kuriinsaamisesta oli nähtävissä. Tilanne näytti mm. Kreikassa, Senegalissa, Britanniassa, Sri Lankassa, Guatemalassa ja Ghanassa.

Suomesta löytyi kehitettävää

Vaikka Pohjoismaissa korruptio näyttää olevan vähäistä, TI on havainnut merkkejä niiden kyseenalaisesta toiminnasta ulkomailla.

Ruotsissa ja Suomessa huomio kiinnittyy teleyhtiö TeliaSoneraan, jota epäillään laajasta lahjusten antamisesta Uzbekistanissa. Ruotsin valtio omistaa TeliaSonerasta 37 prosenttia ja Suomessa valtion sijoitusyhtiö Solidium 3,2 prosenttia.

TI on tutkinut Suomessa tehtyä korruption-vastaista työtä ja lainsäädäntöä. Korruption-vastaiset toimet on arvion mukaan tehty kohtalaisesti, mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Järjestö patistaa Suomea hyväksymään lainsäädännön, joka velvoittaisi yhtiöiden tilintarkastajat ilmoittamaan, jos saavat viitteitä ulkomailla tapahtuvasta lahjonnasta. Lisäksi Suomen tulisi parantaa ilmiantajien suojelua.

Lähteet: Yle, AFP, Reuters