Taantuma vei suomalaisten lastentekohalut – Miksi 90-luvun lamassa ei käynyt näin?

Talouden alavire saa suomalaisia lykkäämään lasten hankkimista. 90-luvun laman aikaan synnytysosastoilla riitti kuitenkin kiirettä. Väestöliiton tutkijan mukaan ero löytyy tulevaisuuden odotuksista ja muuttuneista kannustimista.

Kotimaa
Raskaana oleva nainen tutkii potkupukua.
Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien ennakkotietojen mukaan syntyvyys Suomessa laski viime vuonna jo viidettä vuotta peräkkäin. Yhtä vähän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosien aikaan.

Tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta pitää pitkittynyttä taantumaa selkeimpänä syynä ilmiölle. Jos tulevaisuudelta osaa odottaa vain pätkätöitä tai työttömyyttä, ei perheenlisäys ole ensimmäisenä mielessä.

– Taantuman aikana nuoret aikuiset siirtävät ensimmäisen lapsen hankintaa ja toisaalta lapsiperheissä ei hankita kolmatta tai neljättä lasta, Miettinen sanoo.

Euroopassa erityisesti eteläisten kriisimaiden syntyvyys romahti pahimpien vuosien aikana, mutta Miettisen mukaan taloustilanne ja syntyvyys eivät silti kulje aina käsi kädessä.

– Ranskassa on aika voimakkaasti satsattu perhepolitiikkaan, mikä voi olla turvatekijä siellä. Toisaalta taas Saksassa panostetaan perhepolitiikkaan eikä lama ole ollut niin syvä, mutta syntyvyys on silti edelleen matalalla, Miettinen sanoo.

90-luvun lama ei näkynyt synnytysosastolla

Suomalaisetkin ovat aiemmin kohdanneet taloudellisesti vaikeita aikoja ilman, että lastenhankinnasta on tingitty. 90-luvun alussa syntyneiden määrässä ei näkynyt heilahteluja siitä huolimatta, että samaan aikaan lama-Suomessa työttömyys pomppasi pilviin.

– Silloinkin alle kolmekymppisten lastenhankinta viivästyi, mutta toisaalta taas toisten ja kolmansien lasten hankinta lamavuosina lisääntyi. Vaikutukset kumosivat toisensa ja syntyvyys pysyi suhteellisen stabiilina, mikä oli aika poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna, Miettinen selittää.

Väestötieteilijöiden mukaan 90-luvulla syntyvyyttä piti yllä kodinhoitotuen käyttöönotto ja se, että rajuista työttömyysluvuista huolimatta lama jäi kuitenkin suhteellisen lyhyeksi. Alkuun kodinhoitotukea ja työttömyyskorvausta oli myös mahdollista saada samaan aikaan, mikä turvasi myös työttömien perheiden taloutta.

Sama ei enää onnistu ja Miettinen arvioi, että kotihoidontuen uutuudenviehätys on karissut. Eroa on myös siinä, miten perheissä tulevaisuus nähdään.

– Julkisuudessa ja mediassa oli jo 90-luvun puolivälissä vahvoja merkkejä siitä, että ollaan menossa kohti parempaa. Nyt on vaikuttanut siltä, että huonot vuodet vain jatkuvat. Luottamus tulevaisuuteen heijastuu lastenhankintapäätöksiin, Miettinen sanoo.

Miettinen korostaa, että viimeisten vuosien laskusta huolimatta syntyvyys Suomessa on pysynyt toistaiseksi eurooppalaisittain hyvällä tasolla.

– Pohjoismainen perhepolitiikka on lisännyt luottamusta vaikka tulisi heikompiakin aikoja. Päivähoito on korkealaatuista ja tarjolla kohtuuhintaan, mikäli ei oteta huomioon ihan viimeaikaisia ehdotuksia, Miettinen sanoo.

Hallitus on esittänyt runsaita päivähoitomaksujen korotuksia syksylle.