Kaakkoisrajalla yhä hiljaista – tulkkien numerot silti jo valmiina turvapaikanhakijoiden varalta

Kaakkois-Suomen rajavartiostolla on selvät sävelet siitä, mitä pitää tehdä, jos rajan yli Venäjältä alkaa tulla tavallista enemmän turvapaikanhakijoita. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla turvapaikkaa ei ole hakenut vielä kukaan.

turvapaikanhakijat
Vaalimaan rajanylityspaikka
Mika Moksu / Yle

Kaakkois-Suomen rajalta on pyrkinyt maahan yhä vähän turvapaikanhakijoita. Viime vuoden aikana Kaakkois-Suomen rajavartiosto kirjasi 26 turvapaikanhakijaa. Määrä on tavanomaista pienempi.

Tänä vuonna Kaakkois-Suomen rajalta Suomeen ei ole tullut vielä yhtään turvapaikanhakijaa, kun taas Lapissa Venäjän vastaisella rajalla turvapaikkaa on hakenut alkuvuodesta jo 400 ihmistä.

Kaakkois-Suomen rajavartiostossa on silti valmius toimia, jos turvapaikanhakijoita alkaisi saapua Venäjän puolelta tavallista enemmän.

– Jos turvapaikanhakijoita tulee, heidät kyetään tiettyyn määrän asti rekisteröimään rajanylityspaikoilla. On arvioitu, minkä verran pystymme rekisteröintejä tekemään, ennen kuin se rupeaa haittaamaan tavallista rajaliikennettä, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Jaakko Olli.

Mikäli rekisteröitävien hoitaminen alkaisi häiritä matkailijoiden ja kuljetusten rajanylityksiä, jonnekin päin Kaakkois-Suomea perustettaisiin järjestelykeskus.

Afgaani-ilmiö oli viimeisin koetus

Apulaiskomentaja Olli muistuttaa, että itärajaa valvotaan joka tapauksessa tarkasti ympäri vuorokauden, joten regointi mahdolliseen yllättävän suureen tulijamäärään on helpompaa kuin vaikkapa Ruotsin rajalla.

Käytännön asiat, kuten tulkkipalvelut, on kirjattu huolellisesti suunnitelmiin.

– Yksi keskeisimpiä asioita, joka voi hidastaa rekisteröintejä on tulkkien saatavuus ja luotettavuus. Meillä on tietysti suuri määrä numeroita, joihin voidaan soittaa, Olli toteaa.

Kaakkois-Suomessa ei sotien jälkeen ole toistaiseksi koettu tilannetta, jossa turvapaikkaa hakemaan tulisi kerralla suuri määrä ihmisiä. Viimeisin piikki kaakkoiskulmalla oli vuonna 2009, kun moni afganistanilainen pyrki laittomasti Suomen rajan yli. Tuolloin puhuttiin niin kutsutusta afgaani-ilmiöstä, vaikka maahan hakeutuneiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin nyt.