"Eikö teillä ole mitään häpyä?" Naisen sukuelimet ja häpeä yhdessä sanassa

Häpeä ja häpy ovat sanan vartaloltaan toisensa kaltaisia, mutta myös niiden merkitys on sekoittunut toisiinsa.

ilmiöt
Skannattu kuva Suomen murteiden sanakirjasta kohdasta häpeä
Suomen murteiden sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Sana "häpeä" on yleinen suomen murteissa ja sen merkitykset ovat enimmäkseen katumuksen, kunnian menetyksen tai huonouden tunteeseen viittaavia, kertoo kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija ja sanakirjaosaston johtaja Klaas Ruppel.

 Ne otti sotamiähen kiinnej ja panki vankilaa, vähä ihmisteh häpyy oppimaa.

"Häpeä" ja nykyään nimenomaan naisen ulkoisiin sukupuolielimiin viittaava "häpy" tarkoittavat osittain samaa asiaa. Sanan vanha merkitys on viitannut molempiin sukupuolielimiin, ja esimerkiksi Raamatussa puhutaan niin miehen kuin naisenkin hävystä.

Sanat häpy ja häpeä kuuluvat yhteen sanan vartaloa tarkastellessa, mutta niillä on myös murre-eroja.

– Sana "häpeä" tarkoittaa murteissa enimmäkseen juuri asioita, jotka liittyvät häpeään, mutta se tarkoittaa myös häpyä. Vastaavasti murteissa sana "häpy" tarkoittaa laajasti sukupuolielintä, mutta myös häpeää, Ruppel toteaa.

Esimerkiksi Suomen kaakkoisosissa, Pohjois-Savossa ja Oulussa häpy-sanan merkitys on myös sukupuolielimiin viittaava.

Niinhän soot hävyysnäs kun häntähänsä piärry koira.

Häpeä-sanan kantamuoto on ikivanha

Häpeä ja häpy ovat hyvin vanhoja kantagermaanisia tai kantaskandinaavisia lainasanoja, jotka on otettu kieleemme jopa pari tuhatta vuotta sitten. Vanhin rekonstruoitu kantagermaaninen muoto on *χawiþa-, josta kantaskandinaaviin tultaessa tuli *hawiþa, kertoo Ruppel.

Sanan myöhempiä versioita esiintyy niin muinaisnorjassa kuin muinaisruotsissa, mutta nykyruotsista kantamuotoon viittaava sana on pudonnut.

– Muinaisnorjalaisesta sanasta tiedämme, että se on tarkoittanut lähinnä ivaa. Sama merkitys on oikeastaan ruotsissakin, Ruppel sanoo.

A sil ei oo häppyy, ei haaroi väliskää.

Se, miksi sukuelimiin viittaava häpy ja häpeä on kuitattu samalla sanalla, on jossain määrin arvailujen varassa.

– En voi olla ajattelematta, että tässä kuvastuu ihan selvästi patriarkaalinen yhteiskunta, jossa nainen ei saanut olla seksuaalinen itse, Ruppel toteaa.

Sanojen etymologiaa selventävät lähteet "vaikenevat häveliäästi" asiasta, kertoo Ruppel.

Lähteet: Korostuksissa käytetyt lausenäytteet teoksesta Suomen murteiden sanakirja, 4. osa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.