Analyysi: Hallitus leikkasi itsensä nurkkaan

Hallitus kavensi itse keinovalikoimaansa Suomen talouden kuntoon laitossa, kun jo hallitusneuvotteluissa ensimmäinen linjaus oli, ettei veroaste saa nousta. Sopeutuksen yksi keskeinen keino rajattiin siis ensimmäiseksi ulos, kun tehtiin politiikkaa, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Tytti Sulander.

Analyysit (Yle Uutiset)
Tytti Sulander
Tytti SulanderYle

”Suomi kuntoon” oli päähallituspuolue keskustan voittoisa vaaliteema vuosi sitten. Vajaassa vuodessa sanat eivät kuitenkaan ole kääntäneet kehitystä: suuret ratkaisut odottavat yhä konkretiaa ja mittavat menoleikkaukset roikkuvat yläpuolellamme, valmiina jysähtämään.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb väläytti tiistaina jopa uusia leikkauksia huhtikuun kehysriihessä, jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan työmarkkinoilla.

Lausunnon tarkoitus oli epäilemättä vauhdittaa työmarkkinaneuvotteluja, sillä yritys on jo viides.

*Stubb kuunteli *tiistaina kärsivällisesti, kun professoreista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto tyrmäsi suorasanaisesti hallituksen päätöksen olla puuttumatta verotuksen tasoon. Vastauspuheenvuorossaan hän ilmoitti, että ”teimme poliittisen arvovalinnan”. Hallitus toimi siis poliittisesti, ja valitsi tietoisesti menoleikkaukset veronkorotusten sijaan.

Mikäs siinä, ainakin se on nyt sanottu ääneen äänestäjille.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Roope Uusitalo kommentoi, että hallituksen ratkaisu olla nostamatta veroastetta on täysin legitiimi poliittinen tavoite. Uusitalo huomautti kuitenkin osuvasti, että sitä pitää sitten puolustella vain poliittisena tavoitteena eikä tehokkuusnäkökulmalla.

Legitiimi kysymys kuuluu, miksei hallitus toimi tässä taloustilanteessa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla?

*Legitiimi kysymys *edelleen kuuluu, miksei hallitus toimi tässä taloustilanteessa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla? Ja onko aina kyse toisensa pois sulkevista vaihtoehdoista? Vaihtoehdottomuudesta.

Kiintoisan välipuheenvuoron esitti tiistaina myös STTK:n johtaja Jukka Ihanus, kahden entisen keskustalaisen pääministerin, Vanhasen ja Kiviniemen talouspoliittinen erityisavustaja.

Ihanus muistutti, että menoleikkauksilla on suurempi kielteinen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen kuin veronkorotuksilla. Hän totesi, että hallituksen veropäätös rajoittaa turhaan talouspolitiikan liikkumatilaa ja ”järkevien tilannekohtaisten ratkaisujen tekemistä”.

Perusteltua olisikäyttää molempia työkaluja velkaantumisen hillinnässä, Ihanus opasti ja ehdotti ronskisti pääomaveron nostoa ja varallisuusveron palauttamista.

Talouspolitiikan arviointineuvosto hakisi tehoja muun muassa alennettujen arvonlisäverokantojen korottamisesta. Arvonlisäveron korottamista ovat suositelleet muutkin taloustieteilijät, professori Sixten Korkmanista alkaen. Tällöin valtion kassaan saataisiin yksinkertaisesti enemmän rahaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti toteaa kuitenkin, että ”hallitus ei ole halunnut lisätä verotuloja sellaisillakaan tavoilla, jotka eivät heikentäisi tai voisivat jopa parantaa verojärjestelmän tehokkuutta”.

Uudelleen on kysyttävä, miksei hallitus halua lisätä verotuloja?

Koska tehtiin arvovalinta, joka on poliittinen. Stubb jatkoi Ylen haastattelussa, että kyseessä on myös viesti.

– Nyt me annamme viestin sekä yrittäjille, yrityksille että työntekijöille, että kokonaisverotusaste ei kiristy. Meitä verotetaan liikaa.

Totta on, että valtiontalouden sopeuttamishaaste on sellaista mittakaavaa, ettei sitä pelkästään veroja kiristämällä saada kasaan. Näin huomautti valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Markus Sovala Ylen Politiikkaradiossa keskiviikkona. Sovala kuitenkin vihjasi, että veronkorotuksiinkin voidaan hallituksessa vielä joutua.

– Varmaan löytyy joitakin yksittäisiä verolajeja, joissa joudutaan liikkumaan.

Stubbin mukaan myöskään hallitus ei ole sulkenut pois mitään keinoja Suomen taloustilanteen parantamiseksi.

On siis jälleen kerran todettava, että ratkaisuja – kuten vaihtoehtojakin – on olemassa useita. Eikä yhden keinon valitseminen välttämättä sulje toista pois, vaikka politiikka olisikin arvovalintoja.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus linjasi, että talouden sopeutustoimet tehdään puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi menoleikkauksin. Vaihtoehto se on sekin – vaikkei Kataisen hallitus sopeuttamisessa onnistunutkaan.