Työterveyslaitos: Kahdentoista tunnin työvuoroissa jaksaa paremmin kuin lyhyiden päivien vuorotyöputkessa

Nukkuminen ja yleinen hyvinvointi paranevat, jos työpaikalla on käytössä pitkät 12 tunnin työvuorot. Työterveyslaitoksen tehdastyöstä tekemän tutkimuksen mukaan kun töitä paiskitaan kerralla pitempään, työpäiviä tulee vähemmän ja vapaista yhtenäisempiä. Se taas helpottaa työtaakasta palautumista.

Kotimaa
Mies nojaa metallipajassa suureen kierrejouseen.
Suomessa teollisuuden työvuoroissa vuoron pituus on yleensä joko 8 tai 12 tuntia.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kahdentoista tunnin työpäivissä on useita etuja verrattuna lyhempiin työpäiviin. Teollisessa työssä pitkät työvuorot ovat toimivin ja terveellisin malli.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa vertailtiin teollisuuden työvuorojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin, uneen, terveyteen sekä turvallisuuteen.

12 tunnin vuoroissa työskentelevät (93%) ja siihen vaihtaneet (87%) olivat selvästi tyytyväisempiä kuin 8-tuntisia työpäiviä tekevät (27%).

Molemmissa kokonaistyöaika on sama, mutta pitempää työpäivää tehdessä vuoroja on harvemmin ja vapaapäivät muodostavat yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Uneen liittyvät vaikeudet vähenevät ja työstä on helpompi palautua.

Sampsa Puttonen

– Tuloksissa näkyi selkeästi tyytyväisyys pitkiin vuoroihin. Vireystila oli parempi. Uneen liittyvät vaikeudet vähenivät ja työstä oli helpompi palautua, koska työntekijä sai useita palautumista tukevia vapaapäiviä, vanhempi tukija Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Työnteon kannalta pitkä työpäivä myös mahdollistaa asioiden loppuun tekemisen. Työntekijä ei joudu siirtämään kaverille keskeneräisiä töitä ja pääsee itse keskittymään työhönsä pidemmäksi aikaa yhtäjaksoisesti.

Hidas vuorojärjestelmä lisää väsymystä ja laskee työtehoa

Suomessa teollisuuden työvuoroissa vuoron pituus on yleensä joko 8 tai 12 tuntia. Käytössä voi olla kahdentoista tunnin nopea vuorokierto, kahdeksan tunnin nopea sekä hidas vuorokierto.

Nopeassa kierrossa samaa vuoroa on kaksi peräkkäin, esimerkiksi kaksi aamu-, kaksi ilta- ja kaksi yövuoroa. Hitaassa kierrossa samanlaisia vuoroja on kerralla neljä.

– Kahdeksan tunnin hidas vuorojärjestelmä sekoittaa biologista unen rytmiä ja sopeutumista yövuoroihin ja varhaisiin aamuvuoroihin. Kuormitus taas näkyy väsymyksenä ja työtehon laskemisena, Sampsa Puttonen muistuttaa.

Työntekijä ei joudu siirtämään kaverille keskeneräisiä töitä.

Sampsa Puttonen

Ilman kunnon suunnittelua ja siirtymäjaksoa ei pidempiä työpäiviä kannata hänen mielestään ottaa käyttöön missään työpaikassa.

– Kokemukset 12 tunnin nopeasta vuorokierrosta ovat olleet hyviä ja kiinnostus tähän malliin on levinnyt. Jos työ on kuitenkin fyysisesti hyvin raskasta, täytyy pitkiin päiviin siirtymistä tarkkaan harkita. Työpaikoilla on mietittävä, miten monipuolistaa työnkuvaa ja siten lisätä jaksamista pitkän työpäivän ajan.

Pitkää vuoroa tehtäessä sairauspoissaoloja on hieman vähemmän kuin kahdeksan tunnin rytmissä.

Tutkimukseen haastatellut työnantajat pitivät kuitenkin epäkohtana sitä, että sijaisen löytäminen sairaustapauksissa on hankalampaa kuin jos vuoro olisi lyhyt. Samoin tiedonkulku koettiin haastavaksi.

12 tunnin työpäivät yleistymässä

Asiaa on toistaiseksi tutkittu vain vähän. 12 tunnin työpäivät ovat edelleen aika harvinaisia ja ovat alkaneet vasta hiljattain yleistyä. Sampsa Puttosen mukaan kysyntää niille olisi.

– Tutkimus tehtiin, koska yrityksissä asiasta oltiin kiinnostuneita ja meihin otettiin yhteyttä.

Vaikka tutkimus keskittyi tehtaiden työrytmiin, tutkijan mukaan tulos pätee osin myös muihin työpaikkoihin.

– Malli helpottaa oman elämän suunnittelua. Jos työ ei ole erityisen kuormittavaa fyysisesti ja muu työvuoroihin liittyvä suunnittelu on hyvällä mallilla, niin periaatteessa kyllä voidaan 12 tunnin järjestelmää suositella muillekin aloille, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen sanoo.

Tutkimusraportti _Tietoa työstä, 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa _julkaistiin torstaina.

Tiedot kerättiin Työterveyslaitoksen Vuorokyselystä, johon vastasi 599 henkilöä. Lisäksi materiaalina olivat työntekijöiden ja työnantajien haastattelut sekä rekisteritutkimus sairauspoissaoloista ja työtapaturmista vuosilta 2008-2015.

Hankkeeseen osallistui tuotantoyksikköjä Metsä Groupista, Neste Oy:stä ja BillerudKorsnäs Finland Oy:stä.