Pekka Haavisto: Suomen pitäisi ratkaista itärajan pakolaisongelmaa EU:n kautta, ei yksin

Ulkoasianvaliokunta hämmästyi Brysselin-vierailulla, että EU:ssa ei tiedetä Suomen huolesta Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista. Hallitus on ilmoittanut hoitavansa asiaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa.

Ulkomaat
Pekka Haavisto
Pekka HaavistoYle

Brysselissä tunnetaan Norjan huoli pyöräilevistä turvapaikanhakijoista, mutta EU:n ulkorajan yli Suomeen Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista unioni ei ole kuullut. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsenet huomasivat, että Suomi ei ole pitänyt meteliä asiasta.

Kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) mielestä kannattaisi.

– Pitäisi luoda painetta Venäjälle, että he hoitaisivat säällisesti omaa pakolaispolitiikkaansa. Tässä minusta ei riitä, että Suomi sanoo näin, vaan tässä pitäisi olla koko Euroopan unioni yhtenäisenä, Haavisto sanoo.

Haaviston mielestä EU:n kautta pitäisi luoda painetta siihen, että Venäjä kohtelee pakolaisia kansainvälisten sopimusten mukaan, kuten turvallisten maiden pitää toimia.

– Eikä ole mitään syytä Venäjältä lähettää eteenpäin kolmansista maista tulleita pakolaisia, Haavisto korostaa.

Itärajan ylittäjät ovat olleet läpikulkumatkalla

Sisäministeri Petteri Orpo sanoi keskiviikkona, että Suomi hoitaa asiaa Venäjän kanssa kahdenvälisesti.

Hallitus käy tällä viikolla kaksi ministeritason neuvottelua Itärajan ongelmista – tiistaina neuvottelivat sisäministerit, perjantaina ovat vuorossa pääministerit.

Vaikka Suomi ilmoittaa hoitavansa asiaa kahdenvälisesti, hallituslähteistä kerrotaan, että asiasta on puhuttu EU:n suuntaan sekä poliittisella että virkamiestasolla.

Ylen kuuleman EU-lähteen mukaan mukaan esimerkiksi EU-komissiossa ei ole kuultu Suomen huolista.

Suomalainen korkea virkamieslähde kertoo, että rajavalvontavirasto Frontexia on pidetty ajan tasalla asiasta. Virkamieslähteen mukaan Suomeen Venäjältä tulleilla turvapaikanhakijoilla on ollut lyhytaikaiset viisumit Venäjälle, joka kertoo heidän olevan läpikulkumatkalla. Schengen-viisumia heillä ei ole ollut, mutta Venäjä on kuitenkin päästänyt heidät Suomen rajalle – toisin kuin aiemmin.

Kaikkonen: Ensi vaiheessa kannattaa toimia kahden kesken

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Antti Kaikkosen (kesk.) mielestä EU:ta olisi hyvä informoida itärajan tilanteesta. Muuten hän pitää hallituksen tapaa hoitaa asiaa hyvänä.

– Näkisin, että ensi vaiheessa tätä kannattaa lähteä ratkomaan Suomen ja Venäjän välillä. Toivottavasti siinä päässään nopeasti käytäntöön, joka on toiminut Venäjän kanssa jo vuosikymmeniä ja valvonta on ollut tehokasta, Kaikkonen sanoo.

Antti Kaikkonen.
Antti Kaikkonen.Yle

Ulkoasianvaliokunta on kaksipäiväisellä matkallaan tavannut EU-päättäjien kabinettien jäseniä ja muun muassa europarlamentaarikkoja. Kriisi on niin syvä, että ei kannata toivoa selviämistä kuivin jaloin – kunhan edes jaloillaan, Kaikkonen miettii.

Hän vaatii EU:lta enemmän yritystä kriisin syiden – eikä vain seurausten – ratkaisemiseen.

– Toivoisin EU:lta enemmän ponnistelua maahanmuuton syihin puuttumiseksi. Jos tilannetta ei saada rauhoitettua Lähi-idässä ja Afrikan maissa, tulijoita kyllä riittää. En näe muuta vaihtoehtoa pitkäaikaiseen ratkaisuun.

Urpilainen: Kreikan eristäminen ei vähennä turvapaikanhakijoiden tuloa

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) seurasi valtiovarainministerivuosinaan läheltä Kreikan kriisiä ja on vakuuttunut, että tämäkin kriisi on syytä ratkaista yhdessä.

– Ajatus, että suljetaan rajat Euroopan maiden väliltä tai suljetaan Kreikka Schengenin ulkopuolelle on minusta käsittämätön. Ei se lopeta pakolaisvirtaa Eurooppaan, Urpilainen arvioi.

Jutta Urpilainen
Jutta UrpilainenYle

Urpilainen toivoo, että Eurooppa tukisi Saksan Angela Merkeliä, jolta on tähän asti löytynyt poliittista johtajuutta – jota EU nyt kipeästi tarvitsisi.

– Kysymys on myös siitä, että valtion päämiesten pitää pystyä katsomaan Euroopan kokonaisuutta. Eurokriisin aikana olen nähnyt, että on pystytty tekemään päätöksiä, joissa Eurooppa on asetettu etusijalle – koska se on myös jäsenmaiden etu. Uskon että siihen pystytään pakolaiskriisissä, jos on rohkeutta ja tahtoa, ulkoasianvaliokunnan jäsen Urpilainen toivoo.