Toimiva jätehuolto vaarassa – hankintalain ja jätelain uudistukset ajavat kuntayhtiöt ahtaalle?

Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Kiertokapulassa pelätään, että uudistusten vuoksi roskaantuminen alkaa yleistyä. Jätehuollon pulmia on jo nähtävissä muun muassa Kiertokapulan alueella pakkausjätteen keräyksen siirryttyä uuden Rinki Oy:n vastuulle. Toimitusjohtaja Kari Mäkinen on jopa pohtinut, ollaanko menossa Etelä-Italian tapaiseen tilanteeseen Suomessa.

politiikka
Bioreaktorilaitos ja varastosiilo
Nina Keski-Korpela / Yle

Vuoden 2016 alusta voimaan tullut tuottajavastuisen keräyksen tulo on alkanut jo nakertaa kunnallisen toimijan työkenttää. Kiertokapulalla oli vuoden 2015 loppuun saakka 260 asukaskeräyspistettä kunnissa. Nyt suurin osa niistä on tarpeettomina edelleen entisillä paikoillaan. Rinki Oy rakentaa omia keräyspisteitään, ja Kiertokapulan Molokit jäävät tarpeettomiksi.

Alkanutta tuottajavastuista keräystä suurempi uhka suomalaiselle kuntavetoiselle jätehuollolle olisi hankintalain kiristys, jossa kuntayhtiöitä käytännössä estettäisiin tuottamasta ja myymästä palvelujaan yksityisille toimijoille, lähinnä pienyrityksille. Jos hankintalaki kiristyisi, jouduttaisiin esimerkiksi rakennusjätettä tuovat pienurakoitsijat käännyttämään Karanojan jätehuoltoalueelta.

Roskasäkkejä ja jätettä kierrätyspisteellä
Roskasäkkejä ja jätettä kierrätyspisteellä Hämeenlinnassa 2015Kari Mustonen / Yle

Yksityiset suuret jätehuoltoyhtiöt kuten Lassila & Tikanoja saisivat lisää asiakkaita, mutta asiakasmaksut saattaisivat kohota. Myös roskaaminen saattaisi lisääntyä nykyisestä. Tätä pelätään jo nyt, koska tuottajien omistaman Ringin keräyspisteitä on maassa vähemmän kuin aiempien kunnallisten toimijoiden keräyspisteitä. Ollaanko Suomessa siis menossa Etelä-Italian jätehuollon tapaiseen järjestelmään?

– Ehkä Napolin tunnettu tilanne on tässä liian kova vertaus, mutta muistamme, mitä Napolin jätehuollossa tapahtui muutama vuosi sitten. Meilläkin ollaan tässä selvää huononnusta nykyiseen järjestelmään rakentamassa, pohtii Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen.

2016 valmistelussa olevat hankintalaki ja jätelain muutos romuttaisivat toimivan järjestelmän

Kiertokapula yhtiönä ja Kari Mäkinen yhtiön toimitusjohtajana eivät ole Sipilän hallituksen uudistushankkeiden epäilijöinä liikkeellä yksin eivätkä ensimmäisinä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toimitti jo 2015 joulukuun alussa uudistuksia kritisoivan kannanoton maan hallitukselle. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan linjauksella on painoa, koska Timo Kietäväinen on keskustalainen, kuten jätelain uudistusta johtava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen onkin muistuttanut, että hallituksen uudistukset eivät edistä kiertotalouden toteutumista, vaan aiheuttaisivat kunnallisen jätehuollon toiminnan vajaateholla. Lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että yksityistä korvaavaa ja toimivaa infraa ei edes ole vielä olemassa. Kiertokapulan alueella ongelma näkyy siinä, että esimerkiksi Hämeenlinnaan Rinki Oy ei ole saanut vielä yhtään toimivaa uutta keräyspistettä – sellaisia yhtiö on lupaillut helmikuun alkuun mennessä.

Kiertokapulan Mäkinen on johtanut laajalla alueella toimivaa jätehuoltoyhtiö Kiertokapulaa pitkään. Runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa Helsinki–Tampere-moottoritien varren kunnat Valkeakoskelta Keski-Uudellemaalle ovat rakentaneet hyvin toimivan järjestelmän.

Kiertokapula Oy:n toimialue
Kiertokapula Oy

Keräys ja kierrätys toimivat ja Hämeenlinnan Karanojan jätehuoltoalue ja Riihimäen Ekokem ovat keräysten päätepisteitä ja uuden tuottamisen dynamoja.

Toimitusjohtaja Kari Mäkisen mukaan esimerkiksi Kiertokapulan porttien tulisi olla jatkossakin avoinna muun muassa pienyritysten jätehuollolle. Yksinomaan Kiertokapulan alueella tällaisia pienyrityksiä on 1 000.

– Parasta olisi, että uudistuksessa mahdollistettaisiin se, että kunnalliset yhtiöt voisivat myydä ulos 20 prosenttia palveluistaan. Tämä mahdollistaisi hyvin alkaneen kiertotalouden kasvun ja menestyksen, pohtii Mäkinen.

Kuntaliitto ja mm. Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Etelä-Pirkanmaan kuntien omistama Kiertokapula haluavatkin, että Suomessa jätehuolto niin hankintalain kuin jätelainkin uudistamisessa toteutettaisiin vastuullisten EU-maiden, Ruotsin ja Saksan, tapaan – eikä eteläitalialaisen mallin mukaan.

Kiertokapulan suuret materiaalivirrat päätyvät tehokkaaseen hyötykäyttöön

Riihimäen Ekokem tuottaa 100-prosenttisesti kaukolämmön Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkeihin polttamalla yhdyskuntajätettä ja ongelmajätteitä. Lisäksi Ekokemin kiertotalouskylä alkaa tänä vuonna tuottaa muun muassa muoviraaka-aineesta muovituotteita.

Tummanpunainen laatikkomainen rakennus, jonka ympärillä rakennustelineitä
Ekokemin kiertotalouskylään tulee muovijalostamo tänä vuonna.Oy Ekokem Ab

Hämeenlinnan Kiertokapulan Karanojalla ST1 Biofuels puolestaan jalostaa liikennepolttoaineeksi bioetanolia ja tuottaa Moreenin teollisuusalueen yrityksille sähköä biokaasutuotantonsa avulla. Niin Ekokem kuin ST1 ovat nykyään kansainväliisesti tunnettuja ja esimerkkitoimijoita kiertotaloudessa.