1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Johtuuko masennus vaikeasta lapsuudesta? Kyllä ja ei

Miksi samassa perheessä kasvaneista lapsista toinen sairastuu masennukseen, kun toinen porskuttaa terveenä läpi elämän? Kyökkipsykologin kannattaa varoa johtopäätösten vetämistä kaverin masennuksen syistä. Asiantuntija kertoo miksi.

Useimmiten lapset syntyvät perheeseen eri aikoina ja siten myös vanhempien elämäntilanne voi olla erilainen kunkin lapsen syntyessä. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Johtuuko masennus vaikeasta lapsuudesta?

Kaikilla ihmisillä, joilla on masennusta, ei ole ollut vaikea lapsuus

– Vastaus on kyllä ja ei. Vakuuttavasti on osoitettu, että lapsuuden olosuhteilla on merkitystä masennusalttiuteen. Siitä ei ole mitään epäilystä, toteaa Helsingin yliopiston psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri, masennuksen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Erkki Isometsä.

– Toisaalta se ei ole tietenkään ainoa tekijä, joka vaikuttaa masennusalttiuteen. Lähtökohtaisesti deprsessio on monitekijäinen häiriö taustaltaan. Taustalla on monenlaisia syitä. Kaikilla ihmisillä, joilla on masennusta, ei ole suinkaan ollut vaikea lapsuus, mutta merkittävällä osalla on.

Masentunut muistaa lapsuudesta sateen, terve auringon

Lapsuutta on vaikea arvioida jälkikäteen, sillä masentuneena ihminen saattaa muistaa lapsuudestaan ikävät asiat, kun taas ei-masentunena on helpompi muistaa auringonpaiste ja iloiset hetket.

– Kun aikuiselta ihmiseltä kysytään, minkälainen lapsuus hänellä on ollut, vastausta värjää se, minkälainen hänen mielentilansa kysyttäessä on, Isometsä sanoo.

– Masennus vaikuttaa muistin toimintaan ja siihen, että ihmiset hakevat merkitystä ja ymmärrystä omaan tilaansa.

Isometsä kertoo tutkmuksesta, jossa on verrattu ihmisten muistoja lapsuudesta eri elämänvaiheissa. Masentuneena ihminen kuvasi kaksi kertaa useammin vaikeita lapsuuden kokemuksia kuin silloin, kun hän ei ollut masentunut.

Ihminen ei siis valehtele tai vääristele omaa lapsuuttaan, vaan oman menneisyyden tulkinta tapahtuu Isometsän mukaan paljolti tiedostamattomasti. Sen sijaan itsensä ymmärtämisen ja selittämisen tarve on tietoista.

– Kun muistelemme asioita, niin me tavallaan luomme tarinaamme uudelleen, muokkaamme sitä ja pyrimme ymmärtämään itseämme. Meille on hirveän tärkeää, että luomamme tarina on johdonmukainen.

Masentuneena ihmisen tulkinta eri tapahtumien merkityksestä vaihtelee.

Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Väkivalta ja hyväksikäyttö voivat moninkertaistaa riskin sairastua

Isometsän mukaan jälkikäteen tehdyt eli takautuvat tutkimukset ovatkin aina epätarkkoja.

– Ainoa luotettava tapa selvittää lapsuuden vaikutusta masennukseen ovat etenevät tutkimukset, joissa masennukselle altistuminen mitataan jo lapsuuden aikana ja katsotaan kuinka ihmiselle aikuisena käy: sairastuuko hän vai ei.

Vakavat traumat, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu ja toistuva fyysinen väkivalta lisäävät sairastumisriskiä kaksin-, kolmin- tai nelinkertaiseksi. 

Isometsän mukaan on siis luotettavaa näyttöä siitä, että vakavat traumaattiset tapahtumat lisäävät masennusriskiä. Vaikeampaa on luotettavilla menetelmillä selvittää sitä, miten arkipäiväisemmät suhteet vanhempiin ja vanhempien kyky hoivata lasta vaikuttaa riskiin sairastua masennukseen.

– Kaiken kokemuksen perusteella uskotaan, että kiintymyssuhteella on merkitystä, mutta se on hankala tutkimusalue ja vaikea todentaa.

Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Miksi samassa perheessä kasvaneista lapsista toinen sairastuu ja toinen ei? Onko kyse sittenkin sattumasta?

Useimmiten lapset syntyvät perheeseen eri aikoina ja siten myös vanhempien elämäntilanne voi olla erilainen kunkin lapsen syntyessä.

– Saman perheen lapset syntyvät eri elämänvaiheisiin. Lapsille muodostuu siten erilainen suhde vanhempiin.

Esimerkiksi toisen vanhemman alkoholismi vaikuttaa kaikkiin lapsiin, mutta lapsilla saattaa olla erilaiset roolit suhteessaan vanhempiin eri elämänvaiheessa. Näin ollen alkoholismin aiheuttama haitta kohdistuu eri tavoin eri lapsiin.

Kun lapset kasvavat aikuisiksi, jokaisella lapsella on omanlaisensa elämänkulku.

Jos toista lasta elämä heittelee ja toisella on hyvät ihmisuhteet, niin esimerkiksi samassa perheessä kasvaneista kaksosista toinen saattaa sairastua masennukseen ja toinen ei.

– Ihmisille muodostuu erilaisia ihmissuhteista elämänsä varrella. Ne, joilla ne ovat tukevia ja hyviä, ovat paremmin suojassa masennukselta kuin ne, joilla on vaikeuksia. Elämässä on aina toisiakin osapuolia ja on erilaisia elämäntilanteita.

Masennusta ei voi selittää fifty-fifty-teorialla

Onko siis olemassa mitään nyrkkisääntöä sille, kuinka suuri osa masennuksen puhkeamisesta johtuu geenestä ja kuinka suuri osa ympäristötekijöistä?

Professori vastaa, että ei ole. Väestötasolla kuitenkin voidaan sanoa, että masennuksen vaihtelevuudesta 35–40 % selittyy geneettisillä tekijöillä.

– Tutkijoiden tulkinta eroaa siitä, onko tämä paljon tai vähän. Toiset ajattelevat, että se on hyvin merkittävää ja toisten mielestä se ei ole niin merkittävää tai he kiinnittävät huomiota enemmän toisiin masennuksen taustatekijöihin.

Isometsä painottaa, että yksittäisen ihmisen masennuksen syistä ei voi missään nimessä sanoa, että lähes puolet johtuu geeneistä ja puolet ympäristötekijöistä.

Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Geenit vaikuttavat siihen, millaisen temperamentin sattuu saamaan

Isometsän mukaan geenit vaikuttavavat siihen, millainen temperamentti ihmisellä on.

– Peritty temperamentti ilmenee esimerkiksi aivojen tunne-elämää säätelevien alueiden tai hermoverkkojen reagointiherkkyyteen.

Masentuneisuuteen taipuvaisella ihmisellä voi olla keskeisenä persoonallisuuden piirre, joka lisää alttiutta voimakkaiden, negatiivisten tunnetilojen kokemiseen.

– Geenien vaikutus liittyy todennäköisesti tunne-elämän säätelyyn eli siihen, miten tunne-elämä toimii ja siihen, miten ihminen selvityy stressitilanteissa.

– Kun ihminen kohtaa stressitilanteen, niin aivojen toiminta ja hormonaalinen säätely muuttuvat. Perinnölliset tekijät liittyvät todennäköisesti siihen, miten tämä tapahtuu.

Perintötekijät, kyky käsitellä stressiä ja elämän kokemukset kietoutuvat yhteen: jos toinen lapsi on perinyt temperamentin, joka altistaa voimakkaisiin, kielteisiin tunnetiloihin ja lisäksi vielä elämä kohtelee tätä kaltoin, riski sairastua masennukseen on suurempi kuin sisarella.

– Ihmiset, jotka ovat kokeneet kovia, ovat valmiita tulkitsemaan maailmaa enemmän siinä valossa, että siellä on vaaroja. Tämä johtuu siitä, että he ovat saattaneet kokea uhkaavia ja pelottavia tilanteita, joiden suhteen he ovat olleet suojattomia.

– Me kaikki tulkitsemme maailmaa sen pohjalta, millainen meidän aikaisempi elämänkokemuksemme on.