Tehokkaiden ilma-aseiden rekisteröinti käynnistynyt – luvan vaativat järeät ilmakot Suomessa melko harvinaisia

Joulukuun alussa luvanvaraisiksi muuttuneita tehokkaita ilma-aseita on poliisin aserekisteriin kirjattu vasta muutamia. Aikaa aseiden rekisteröintiin on kuluvan vuoden marraskuun loppuun saakka.

Kotimaa
Ilmakiväärin luoteja
Yleisintä eli 4,5 mm luotia käyttäviin ilma-aseisiin ei tarvita lupaa jatkossakaan.Jarmo Koponen / Yle

Lähinnä ulkomaisilla nettisivuilla mainostetaan ilmakivääreitä, joiden luodit ovat lähes yhtä isoja kuin pienen fortunapelin kuulat. Aseiden ulkonäkö puolestaan muistuttaa päällekkäispiippuista haulikkoa, jossa alapiipun sijaan onkin paineilmasäiliö.

Tällaiset yli .25 kaliiberin ilmakot vaativat nyt Suomessa luvan. Marketeista niitä ei löydä ja monilla aseliikkeilläkin ne ovat tilaustavaraa.

Suomessa tehokkaaksi ilma-aseeksi on määritelty yli 6,35 millin metalliluoteja käyttävät, kokoonpuristetun ilman tai muun kaasun voimalla toimivat aseet, jotka on valmistettu vuonna 1950 tai sen jälkeen.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei lähdetty säätämään luvanvaraisuutta luodin osumaenergian perusteella, vaan päädyttiin piipun väljyyteen liittyvään rajaan.

– Se kuitenkin säätelee sitä maksimitehoa, mitä siitä voi saada irti, perustelee asehallintopäällikkö Mika Lehtonen poliisihallituksesta.

Pakkanen vie tehoja

Kaliiberin katsottiin olevan tehorajaa parempi jakaja muun muassa Suomen ilmaston takia. Säiliöön puristetun kaasun paine – ja sitä kautta ilma-aseen teho – vaihtelee voimakkaasti lämpötilan mukaan. Näin jokin tietty ilma-ase voisi olla lämpimissä kesäoloissa luvanvarainen, mutta talvipakkasella taas säätelyn ulkopuolella.

Tehokkaiden ilma-aseiden lupamenettely on kaksijakoinen. Jos yli 6,35 millisen ilma-aseen haltijalla on hallussapitolupa mihin tahansa ruutiaseeseen, riittää että hän tekee aseesta ilmoituksen poliisille. Tämän lisäksi ase on käytävä ruutiaseiden lupamenettelyn tapaan esittämässä poliisille.

Jos taas ruutiaselupaa ei ole, on haettava hankkimislupa, minkä jälkeen ase on niiinikään käytävä näyttämässä poliisille.

Erikoisharrastajien välineitä

Jos lupaa ei kevennetystä menettelystä huolimatta anneta, voi aseen myydä hallussapitoon oikeutetulle tai vaihtoehtoisesti luovuttaa valtiolle.

Ylikomisario Vesa Hietalan mukaan muun muassa Helsingin poliisissa ilma-aseisiin liittyviä lupia on käsitelty vasta muutamia. Valtakunnallisestikin tähän mennessä käsitelty lupamäärä jää muutamiin kymmeniin, hän arvioi.

Luvanvaraisen ilma-aseen suomalaisen määritelmän erilaisuus ei maailmalla kiertäviä huippuampujiamme haittaa.

– Olympialajeissa ei suuritehoisia ilma-aseita käytetä, vahvistaa Suomen ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Käytännössä kaikki ilma-aseiden olympialajit ammutaan 4,5 millimetrin väljyisillä aseilla.

Kunniakas historia

Järeillä ilma-aseilla on kuitenkin Suomessakin oma harrastajakuntansa, sanoo Suomen Ilma-aseharrastajat Sihry:n tiedottaja Mika Niemelä.

Hänen mukaansa niitä käytetään ampumaradoilla muun muassa siluetti- ja kasa-ammunnoissa.

Siluettiammunnassa maaleina on kaatuvia metallisia kuvioita. Kasa-ammunnan tavoitteena puolestaan on saada iskemät taulussa mahdollisimman pienelle alueelle.

Hän muistuttaa, että ennen savuttoman ruudin keksimistä ilma-aseet olivat sotilasaseinakin hyvin varteenotettavia.

Valkean savupilven ja suuliekin sijaan ilmakivääristä kuului vain iso pamaus, ja ase oli nopeasti ladattavissa uudelleen. Myöskään ruudin kastumista ei tarvinnut pelätä.