Kietäväisestä tulee paljon vartija – Keva ei saa enää epäonnistua pomovalinnassa

Kuntien eläkevakuutuksen uudesta toimitusjohtajasta, Timo Kietäväisestä tulee yksi Suomen tärkeimmistä talousvaikuttajista. Kevan sijoitussalkku on suurempi kuin Varmalla tai Ilmarisella. Kevan johtajan paikalle on ollut aina tungosta.

talous
Timo Kietäväinen
Timo KietäväinenKimmo Mäntylä / Lehtikuva

Keva eli entiseltä nimeltään Kuntien eläkevakuutus on siis yksinkertaisesti kaikilla mittareilla Suomen suurin eläkelaitos. Torstaina julkistettujen ennakkotietojen mukaan Kevan sijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 44,2 miljardia euroa.

Vertailun vuoksi valtion budjetti on suuruudeltaan 54,1 miljardia euroa.

Kevan toimitusjohtajan paikka on erittäin tuulinen paikka. Kevan päättäjät ovat nyt kovan paikan edessä: tällä kertaa valinnan on syytä onnistua. Ovet ovat heiluneet sen verran railakkaasti, ettei uusiin skandaaleihin ole enää varaa.

Vuonna 2009 Kevasta erosi Markku Kauppinen. Hänen jälkeensä Kevan joutui jättämään Merja Ailus vuonna 2013. Tämän seuraaja Jukka Männistö jätti Kevan luottamuspulan vuoksi viime syksynä vuoden työskentelyn jälkeen.

Työeläkevakuuttajien etujärjestön, Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne arvioi, että vaikka Kevan pomot ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin, laitoksen toimintaa se ei tunnu haitanneen.

– Se ei ole vaikuttanut esimerkiksi sijoitustulokseen. Tämä johtuu varmaan siitä, että Kevassa on kokenutta ja erittäin ammattitaitoista henkilöstöä eri organisaatiotasoilla. He ovat pitäneet huolen siitä, ettei johtajaturbulenssi ole realisoitunut toimintaongelmina, Vanne muotoilee.

Sijoitukset osakkeissa ja korkopapereissa   

Viime vuonna Kevan sijoituksista korkosijoitusten osuus oli noin 44 prosenttia ja noteerattujen osakkeiden ja osakerahastojen osuus noin 36 prosenttia. Loput olivat kiinteistö- ja muita sijoituksia.

Syyskuun lopussa Kevan sijoitussalkun arvo oli 43,1 miljardia euroa.

Kevan jälkeen seuraavaksi suurin työeläkevakuuttaja on Varma. Sen salkku oli syyskuun lopussa 40,4 miljardia euroa.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitukset olivat syyskuussa 35,2 miljardia euroa. Seuraavina tulevat Elo, Valtion Eläkerahasto, Etera ja Veritas.

Mutta miksi Varman ja Ilmarisen nokkamiehet ovat tunnetumpia ja enemmän julkisuudessa kuin Kevan pomot?

– Ehkä siksi, että Kevan sijoituksista on kiinni Suomen talouselämässä pienempi osuus ja euromäärä kuin Varman ja Ilmarisen sijoituksista, johtava ekonomisti Vanne arvioi.

Kevalla on 1,3 miljoonaa asiakasta

Keva hoitaa 1,3 miljooonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalvelut. Se huolehtii paitsi kunta-alan myös valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.

Keva vastaa siis kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan kunta-alan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla.

– Keva hoitaa käytännössä kaiken julkisten alojen työeläkevakuuttamisen ja siis myös suurimman osan sijoitustoiminnasta. Sen tehtävä on pitää huolta siitä, ettei kunta-alan työntekijöiden haasteellinen ikärakenne aiheuta kuntataloudelle ainakaan nykyistä enempää rasitusta, johtava ekonomisti Vanne selvittää.

Hänen mukaansa Kevalla ja suurilla eläkeyhtiöillä on paljon eroavuuksia, mutta paljon myös yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hallinnon osalta Keva on ”viranomainen”, kun taas eläkeyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia.

Kevan päättäjät eli valtuuskunta ja hallitus valitaan poliittisten toimijoiden joukosta. Eläkeyhtiöiden hallituksessa istuvat puolestaan asiakkaiden sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat.

– Molemmissa hallinnoissa on siis kuitenkin maksajien edustajia, Vanne muistuttaa.

Myös Kevan ja eläkeyhtiöiden rahastoinnin luonne, markkina-asema ja sääntely eroavat toisistaan. Keva on omalla sektorillaan monopoli, mutta yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla. Kevan ei tarvitse markkinoida, koska asiakkaat määräytyvät lakien perusteella.

Itse sijoitustoiminta, eläkepäätösten tekeminen ja tietojärjestelmät ovat molemmissa hyvin samanlaisia.