Kotisohvilta twiitatut vaalikommentit kertovat: Ihmiset kiinnostavat talousaiheita enemmän

Tampereen yliopiston tutkijat analysoivat viime keväänä Ylen ja MTV3:n suurten vaalikeskustelujen aikana Twitterissä jaetut yli 26 000 viestiä. Kehuja saivat pienpuolueiden yllättäjät Carl Haglund ja Päivi Räsänen, kun muiden kohdalla huomio kiinnittyi öykkäröintiin, konkretian puutteeseen tai huonoon pukeutumiseen.

politiikka
Carl Haglund Ylen puoluejohtajatentissä torstaina 16. huhtikuuta.
Twiittaajat kehuivat erityisesti Carl Haglundin (r.) esiintymistä vaalikeskusteluissa keväällä 2015, sanoo tutkija Annina Eloranta. Kuuntele koko haastattelu.

Sosiaalisen median palvelu Twitter saa ottamaan kantaa vaalikeskusteluun, mutta pienen piirin huutelu ei sellaisenaan täytä kaikkia kansalaiskeskustelun kriteereitä. Näin sanoo tutkija Annina Eloranta Tampereen yliopistosta. Eloranta urakoi analysoimalla kaikki 26 372 tunnisteella #vaalit2015 lähetetyt twiitit MTV3:n ja Ylen suurten vaalikeskustelujen aikana.

– Vaalikeskustelun aikainen live-twiittaaminen on aika rajatun piirin juttu. Jos vähän reilu 3 000 ihmistä twiittaa keskustelun aikana, se on vähän, kun ottaa huomioon kuinka paljon näillä ohjelmilla on katsojia ja kuinka paljon äänestäjiä on Suomessa.

Eloranta yllättyi siitä, miten hanakasti eduskuntavaaleja edeltävissä twiiteissä otettiin kantaa.

– Suurin osa twiiteistä oli kantaaottavia. Ihmiset haluavat jakaa mielipiteitään.

Suosituin aihe oli puheenjohtajat. Heidän esiintymistään ja ulkonäköään arvosteltiin.

– Pitäisi pukeutua tietyllä tavalla ja kammata hiukset tietyllä tavalla – siihen tyyliin, mihin on totuttu. Jos vähän rikkoo normeja, se nousee puheenaiheeksi.

Ville Niinistö Ylen puoluejohtajatentissä torstaina 16. huhtikuuta.
Ville Niinistö (vihr.) löysi kaapistaan kravatin Ylen vaalikeskusteluun. Jyrki Lyytikkä / Yle

Esimerkiksi Ville Niinistön (vihr.) pukeutumista kritisoitiin, kun mies oli valinnut MTV3:n 18. maaliskuuta lähetettyyn ohjelmaan pikkutakin alle t-paidan.

Voittajat ja häviäjät

3 200 ihmisten Twitter-raadilla oli paljon sanottavaa puolueiden puheenjohtajista.

– Parhaiten twiittien perusteella pärjäsivät Carl Haglund (r.) ja Päivi Räsänen (kd.). Heitä voi kutsua pienpuolueiden yllättäjiksi.

Haglund ja Räsänen keräsivät kehuja hyvästä käytöksestä ja rauhallisesta esiintymisestä. Kumpikaan ei puhunut päälle vaan odottivat omaa puheenvuoroaan. Silti yleisilme oli valpas ja reagoiva.

Kuvakaappaus Twitter-viestistä
Twitter

Paavo Arhinmäki (vas.) epäonnistui twiittaajien mielestä MTV3:n tentissä.

– Hänet nähtiin öykkäröivänä, vähän vihaisena, Eloranta sanoo.

Myös Timo Soini (ps.) voidaan laskea keskustelun epäonnistujiin. Häntä luonnehdittiin väsähtäneeksi ja luovuttaneenoloiseksi.

Antti Rinne (sd.) oli harmistuneen oloinen Ylen vaalikeskustelussa 16. huhtikuuta. Juha Sipilältä (kesk.) olisi toivottu enemmän konkretiaa. Myöskään Twitterissä vahvasti edustetun puolueen, kokoomuksen puheenjohtaja ei kylpenyt kehuissa.

Antti Rinne
Antti Rinne (sd.) vaikutti ärtyneeltä Ylen puheenjohtajatentissä.Jyrki Lyytikkä / Yle

– Alexander Stubb (kok.) sai aika kaksijakoisia kommentteja. Hän ei noussut suosikkina esiin, mutta ei epäonnistujanakaan.

Pyyhkeitä kiireestä ja puheenvuorotaistosta

Twiiteissä kritisoitiin vaalikeskustelujen kiireistä tunnelmaa ja käsiteltäviä aiheita. Eniten esiintyi talouteen liittyviä Twitter-viestejä, mutta toiveissa oli silti enemmän kunnon arvokeskustelua tasa-arvosta, ympäristöstä ja koulutuksesta.

Taistelua puheenvuoroista pidettiin häiritsevänä. Mitä vähemmän toimittajien piti puuttua keskustelun kulkuun, sitä paremmin heidän arvioitiin onnistuneen.

Kuvakaappaus Twitter-viestistä
Twitter

– Vähemmän aiheita per keskustelu ja edettäisiin rauhallisemmin, Eloranta kiteyttää katsojien toiveet tulevien vaaliohjelmien tekijöille.

Eloranta arvioi, että jatkossakin sosiaalisessa mediassa käytävä vaalikeskustelu menee henkilökohtaisuuksiin. Puheenjohtajat, vaalikeskustelujen asiantuntijavieraat ja toimittajat saavat varautua siihen, että kuraa lentää niskaan.

– Sehän on osa politiikan henkilöitymistä. Ihmiset kiinnostavat, ihmisistä puhutaan, Eloranta ennustaa.

Puheviestinnän professorin Pekka Isotaluksen ja tutkija Annina Elorannan tutkimusta Live-tviittaaminen vaalikeskusteluissa – Kansalaiskeskustelun uusi muoto esitellään Tampereen yliopistolla 29. tammikuuta järjestettävässä seminaarissa.