Kenttälääkinnän harjoitusnuket kovilla – avomurtumia, elvytystä ja lähes tuhat koulutettavaa vuosittain

Ihmisen kokoinen nukke on nostettu istumaan seinän viereen. Äkkiä se räpäyttää silmiään. Se ei olekaan aivan tavallinen nukke, vaan potilassimulaattori Sotilaslääketieteen keskuksessa. Nukke on aina valmis palvelukseen, kun harjoitellaan ensihoitoa kenttäolosuhteissa.

Kotimaa
Lääkärit simulaattorinukkea elvyttämässä
Ville Välimäki / Yle

Sotilaslääketieteen keskus (siirryt toiseen palveluun) siirtyi vuosi sitten Lahdesta Riihimäen varuskuntaan. Samalla kenttälääkinnän simulaatiokeskukselle remontoitiin entistä isommat ja paremmat tilat.

Simulaatiokeskuksessa harjoitellaan tilanteita, joissa sairaalaolosuhteet ovat kaukana. Sähköt saattavat olla poikki, ydinvoimalaonnettomuus on vaatinut uhreja tai loukkaantunutta ja auttajia uhkaa vaara.

Vuosittain simulaatiokeskuksessa koulutetaan lähes tuhat henkilöä: varusmiehiä, puolustusvoimien henkilökuntaa, kriisinhallintatehtäviin lähteviä ja siviilejä.

– Me harjoittelemme ja koulutamme joka päivä. Meillä on hyvin harvassa sellaisia päiviä, ettei meillä olisi ryhmiä koulutettavana, sanoo kenttäsairaanhoitaja ja simulaatiokouluttaja Sari Markkanen.

Kenttälääkinnän simulaatiokoulutus alkoi Sotilaslääketieteen keskuksessa kymmenen vuotta sitten. Näiden vuosien aikana koulutuksen merkitys on vain kasvanut.

Turvallinen tapa harjoitella

Alusta asti mukana ollut Sari Markkanen sanoo, että simulaatio on hyvä apu poikkeusolosuhteita tavoittelevassa koulutuksessa.

Simulaatiokouluttaja valmistelee potilassimulaattoria koulutusta varten
Simulaatiokouluttaja, kenttäsairaanhoitaja Sari Markkanen valmistelee potilassimulaattoria seuraavaan koitokseen.Tiina Kokko / Yle

– Tämän lähemmäksi oikeata ihmistä me ei edes oikeastaan päästä. Täällä pystytään harjoittelemaan turvallisesti. Me emme menetä ihmishenkiä, päinvastoin me pääsemme pelastamaan niitä, kun riittävästi harjoitellaan.

Lääketieteen kandidaatti Karla Laakkonen pääsi ensimmäistä kertaa käsiksi kenttäolosuhteisiin simulaatiokoulutuksen avulla. Hän kokee koulutuksen tärkeäksi.

– Teoria ja kirjoista oppiminen on hyvin erilaista kuin käytännön tilanteet. Toisaalta käytännön tilanteissa tulee yllättäviä tekijöitä, mihin ei pystykään teoriapohjaisesti varautumaan.

Laakkosen ja lääkärikumppaneiden koulutukseen kuului teoriaosuuden lisäksi ensin helpompi hoitotapaus. Sen jälkeen lääkärit pääsivät vaativamman tehtävän pariin.

Koulutuksessa taustatarinalla on tärkeä osuus itse harjoituksessa. Tällä kertaa onnettomuus on sattunut ydinvoimalassa.

Nukke, ääni ja kuva

Ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden seurauksen säteilyä on levinnyt laajalle alueelle. Uhreja hoidetaan kouluun perustetussa väliaikaisessa hoitopisteessä säteilyalueen ulkopuolella. Välineet ja kalustot ovat tilanteen mukaiset. Uhrina toimivalla nukella on ainakin avomurtuma vasemmassa jalassa.

Ihmistä muistuttava hoitosimulaattori pöydällä
Nukkesimulaattori saadaan esimerkiksi vuotamaan verta, sen sykettä voidaan seurata, verenpainetta mitata ja sitä voidaan elvyttää defibrillaattorilla.Tiina Kokko / Yle

Simulaatiokeskuksessa äänen ja valkokankaille heijastettavien kuvien ja videoiden avulla saadaan myös ympäristöstä autenttisen tuntuinen ja harjoituksen tunnelmaan sopiva.

Aina harjoitus ei tapahdu kenttälääkinnän simulaatiokeskuksessa Riihimäellä, vaan nuket voidaan viedä sinne, missä niitä tarvitaan. Lentokoneeseen, maastoon tai vaikka Afganistaniin.

Simulaatiokeskuksessa on käytössään viisi nukkea eli potilassimulaattoria. Yhden nuken elinkaareksi on laskettu noin viisi vuotta, kun sitä huolletaan hyvin – niin kovassa käytössä ne ovat.

Tuo nukke, tuossa seinän vieressä ainakin on "hengissä": se räpsäytti juuri silmiään.