Koe uusi yle.fi

Järviin päätyvän mikromuovin määrää ei tiedä kukaan – tutkimus on Suomessa vielä vähäistä

Itä-Suomen yliopisto ryhtyy tutkimaan, kuinka paljon Kallavedessä on mikromuovia sekä sitä, mistä se järveen päätyy. Muovia irtoaa jäteveteen muun muassa vaatteista pyykkiä pestessä.

Kotimaa
Kallavesi.
Juha Vauhkonen / Yle

Itä-Suomen yliopisto aloittaa jäte- ja hulevesien tutkimuksen jossa selvitetään, kuinka paljon Kallavedessä on mikromuovia.

Keskeistä on selvittää muun muassa, päätyykö mikromuovia juomaveteen, kertoo nuorempi tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Kuopiossa mikromuovia ryhdytään tutkimaan hulevesistä, jätevesistä sekä Kallavedestä otettavista näytteistä. Järvestä näytteitä otetaan pohjan sedimentistä sekä järven vedestä eri kerroksista ja rannalta. Pohjanäytteiden ottaminen aloitetaan jo talvella.

Mikromuovia on jäte- ja hulevesissä

Tutkijoiden perusoletuksena on, että Kallavedessä on mikromuovia, jota tulee jäteveden ja hulevesien mukana järveen. Näytteiden otolla pyritään selvittämään, missä mikromuoveja on ja minne ne ovat matkalla järven ekosysteemissä.

Mikromuovia liukenee veteen muun muassa vaatteista pyykin pesun yhteydessä sekä roskaamisesta ja yleisesti ottaen tavaroiden kulumisesta. Kun vaikkapa muovinen mehukannu on tarpeeksi kauan vedessä, siitä alkaa liueta muovia veteen.

Kuopio on ihanteellinen tutkimusympäristö

Kuopio on Hartikaisen mukaan ikään kuin elävä laboratorio. Kaupungin sijainti järven ympäröimänä sekä kaupungin koko tekevät siitä ihanteellisen tutkimuksen kannalta.

– Vaikkapa Helsinkiin verrattuna meillä voidaan jäljittää huleveden lähde, mistä se on peräisin.

Olennaista tutkimuksessa on selvittää, ovatko mikromuovit jonkinlainen ympäristöterveysuhka. Periaatteessa mikromuovi voisi kulkeutua planktonin kautta esimerkiksi muikkuihin.

Hartikainen ei kuitenkaan usko, että kalakukkomuikut ovat vaarassa. Epätodennäköisenä hän pitää sitäkin, että muoviset nano- ja mikrometriluokan partikkelit päätyisivät juomaveteen.

Järvivesien mikromuovia ei ole juuri tutkittu

Mikromuovin tutkimus on Kuopiossa korkeatasoista. Pohjois-Savon liiton rahoitusavustuksen avulla Itä-Suomen yliopisto on saanut hankittua Kuopioon hyvän laitekannan. Myös Itämeren tutkijat lähettävät nykyään vesinäytteensä Kuopioon analysoitavaksi.

Laitteistolla päästään molekyylitasolle ja tavoitteena on mennä analyysissä niin syvälle että muovi, sen lähde ja kemiallinen käyttäytyminen saadaan tunnistettua. Hartikaisen mukaan maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että muovipartikkelit kantavat mukanaan erilaisia aineita, kuten ympäristömyrkkyjä.

Järvivesiä on Hartikaisen mukaan tutkittu maailmalla erittäin vähän. Tutkijoiden kiinnostus on keskittynyt tähän mennessä valtameriin, mutta nyt mielenkiinto on siirtymässä myös makean veden altaiden ja juomaveden tutkimiseen.

Hartikaisen mukaan on käynyt ilmi, että viranomaiset eivät velvoita tarkkailemaan mikromuoveja. Hänen mukaansa kunnat eivät ylipäätään tutki hulevesien haitta-aineita, jos siihen ei ole rahaa. Myöskään Suomen järvissä olevan muoviroskan määrää ei tiedetä.