Kulttuuriministeri haluaa ulkomaalaisia elokuvantekijöitä Suomeen leffatukien avulla

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää elokuva-alan vaatimaa kannustinjärjestelmää hyvänä keinona houkutella tuotantoja Suomeen. Ministeri aikoo tuoda esityksen kannustimista hallituksen käsittelyyn keväällä. Myös elokuva-alan tukijärjestelmä aiotaan uudistaa tämän vuoden aikana.

elokuvat
Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Grahn-Laasonen Jussi Mankkinen

Elokuva-alalla pitkään keskustelua herättäneet tuotantokannustimet aiotaan nyt panna kulttuuriministeriössä työn alle. Suomen elokuvasäätiön tämän vuoden avajaisissa puhunut kulttuuriministeri Sanni-Grahn Laasonen (kok.) aikoo tuoda hallituksen käsittelyyn esityksen audiovisuaalisen alan kannustimista.

Ministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään kannustimia, joista on tarkoitus muodostaa esitys toukokuuhun mennessä. Tukien tarkoituksena on parantaa Suomen audiovisuaalisen alan kilpailukykyä ja houkutella kansainvälisiä tuotantoja Suomeen. Elokuvatuotannot toisivat mukanaan Suomeen työtä ja verotuloja.

– Tällaisen kannustinjärjestelmän kokonaishyödyt sekä alalle että yleisempään talouden kasvuun näyttävät kiistattomilta. Parhaimmillaan kannustinjärjestelmä on ratkaisu, joka maksaa itsensä takaisin kansainvälisinä sijoituksina suomalaisiin tuotantoihin, sanoi Sanni Grahn-Laasonen puheessaan Suomen elokuvasäätiössä.

Elokuva-ala on jo pitkään vaatinut Suomeen samanlaista kannustinjärjestelmää, jollainen on monissa muissa maissa. Kannustimien on katsottu houkuttelevan tuontoja muihin maihin ja vievän myös kotimaisia tuotantoja ulkomaille.

Suomen elokuvasäätiön väistyvän toimitusjohtajan Irina Krohnin mukaan Suomella olisi monia konkreettisia vetovoimatekijöitä kansainvälisille tuotannoille.

– Elokuvassa maksaa aika. Suomi on luotettava maa, jossa ei ole korruptiota ja jossa on erinomainen infrastruktuuri. Meillä on esimerkiksi metsäautoteitä, jotka vievät keskelle luontoa ja metsää. Me tunnemme maisemamme ja toimijamme ja se mitä sovitaan, pitää.

– Jos joku odottaa, että kermakakku tulee ja se pitää heittää pellen naamaan, niin se tulee varmasti. Jos siinä seisoo kaksisataa ihmistä odottamassa kermakakkua, joka on jäänyt liikennekaaokseen, se maksaa. Suomen vetovoimatekijöihin elokuvatuotantojen suhteen voivat tulevaisuudessa kuulua myös lumi sekä valo-olosuhteet.

Irina Krohn
Irina KrohnJussi Mankkinen

Elokuva-alan rahoitusjärjestelmä uusiksi

Ministeri Grahn-Laasonen otti puheessaan kantaa myös elokuva-alan yleiseen rahoitusjärjestelmään. Ministerin mukaan järjestelmä on uusittava, koska elokuvatukien myöntäminen on julkista vallankäyttöä. Tällä hetkellä veikkausvoittovaroista myönnettäviä tukia jakaa eteenpäin Suomen elokuvasäätiö. Ministeriön mukaan on siis ongelmallista, että julkista valtaa käyttää säätiö eikä esimerkiksi virasto.

– Laissa on ilmennyt juridisia hyvään hallintoon ja perustuslaista kumpuavaan, julkisen vallan käyttöön liittyviä ongelmakohtia, joita on ollut tarve lähteä ratkaisemaan. Takaisinperintään ja läpinäkyvyyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet lain arvionnissa esiin ja niiden ratkaiseminen on meidän tehtävämme yhdessä elokuva-alan kanssa, Grahn-Laasonen sanoo.

Nykyisellään Suomen elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon, esittämiseen ja levittämiseen sekä kulttuuriviennin tarpeisiin. Tukivaransa säätiö saa kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista. Vuonna 2015 säätiön tukivarat ovat noin 23 miljoonaa euroa.

– Kyse on myös siitä, että av-alalla on paljon erilaisia toimijoita, ja sen rakenne on melko sirpaleinen. Elokuvapolitiikka on säätiön hallussa, mutta kannattaisi kysyä saadaanko synenergiaetuja, jos rakennetaan uudenlaisia verkostoja nykyisten toimijoiden välillä, Krohn toteaa.

Grahn-Laasonen haluaa uudistaa rahoitusjärjestelmän tämän vuoden aikana. Selvitystä tekemään ministeri on pyytänyt Irina Krohnin, joka oli vihreiden kansanedustaja vuoteen 2006.