1. yle.fi
  2. Uutiset

Festivaali kokoaa teatterinharrastajat yhteen – luvassa rosoa ja tekemisen paloa

Työväen näyttämöpäivät järjestetään viikonloppuna jo 40. kerran. Teatterin harrastajat saavat festivaaleilla palautetta ammattilaisilta, mutta samalla heidän näytelmänsä voivat tuoda ammattilaisille ahaa-elämyksiä.

Kotimaan uutiset
Matti Tolvanen ja Pekka Ahonen.
Timo Ikonen / Yle

Työväen näyttämöpäivät on jo 40 vuotta kerännyt yhteen teatterinharrastajia ja muita teatterista innostuneita. Maantieteellisesti hajanaisen harrastajakentän viikonlopun mittaisesta kohtaamisesta on monenlaista hyötyä.

– Tällaisille kokoontumisajoille on aina tarve. Kun teatteria tehdään vain omassa porukassa, on vaarana, että näkee teatterimaailman vain sitä kautta, mitä itse tekee, teatteriohjaaja ja Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Helena Ryti kertoo.

Mikkelin Teatterin isolla lavalla lauantaina esiintyvän Jyväskylän Huoneteatterin jäsenet odottavat festivaalilta erityisesti ammattilaisilta saatavaa palautetta.

– On myös kiinnostavaa siirtää esitys, joka on vahvasti upotettu Huoneteatterin tilaan, toiseen paikkaan, Kolme apinaa -näytelmän ohjaaja Matti Tolvanen toteaa.

Teatterin harrastajat saavat festivaaleilla palautetta ammattilaisilta, mutta Rydin mukaan harrastajateatterien näytelmät voivat yhtä hyvin toimia ammattilaisille oppina siitä, miten eri tavoilla teatteria voi tehdä.

– Sieltä saattaa löytyä sellaisia helmiä, että herran jestas, tuota en ole tullut ajatelleeksikaan.

Moni teatteria ammatikseen harjoittava on aloittanut uransa harrastajateatterin parissa. Ryti itse vieraili Työväen näyttämöpäivillä 36 vuotta sitten.

– Näyttelin Helsingin Kellariteatterin esityksessä Kevään herääminen. Muistan sen, että oli itsestään selvää, että meidät valitaan tänne, koska olimme jo vähän räjäyttäneet harrastajakentän pankkia. Hirveästi nokka pystyssä tietysti kuljettiin, koska se ylpeys on aina olemassa, kun on jossain festareilla.

Rydin mukaan valinta festivaaleille tuo esityksille julkisuutta ja toimii näin tietynlaisena näytönpaikkana. Jyväskylän Huoneteatterin näytelmässä mykkää naistenmiestä esittävä Pekka Ahonen myöntää, että tavoitteena on voittaa parhaan näytelmän palkinto. Hampaat irvessä lavalle ei kuitenkaan mennä esiintymään.

– Hirveästi kyllä jännittää, saa nähdä, miten onnistuu. En varmaan saa sanaa suustani, Ahonen naureskelee.

Luvassa rosoa ja tekemisen paloa

Työväen näyttämöpäivien juhlavuoden ohjelmistossa on esitykset valinneen Kati Outisen mukaan tarjolla paljon nuorten aikuisten esityksiä, jotka käsittelevät heille tärkeitä aiheita. Pois jäi esityksiä, missä oli taitavaa tekemistä, mutta joista puuttui tarvittava henki.

– Näissä, jotka valitsin, oli rosoisuudesta huolimatta jonkinlainen mieletön tarve esiintyä ja yrittää kommunikoida teatterin avulla katsojien kanssa.

Outisen mukaan niin harrastaja- kuin ammattilaisteatterin näytelmistä pitää löytyä omaperäisyyttä ja omaäänistä aiheenkäsittelyä. Tärkein kaikista on kuitenkin tekemisen palo.

– Silloin syntyy hirvittävän hyvä näyttämöenergia. Esitys pitää otteessaan, vaikka juttu kertoisi aiheesta, joka ei ole itselle tärkeä tai jopa aiheesta, mikä tuntuu epämiellyttävältä.

Teatteri antaa mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin aiheita

Outisen mukaan teatteriharrastus voi hyvin Suomessa. Harrastajia löytyy pienimmistäkin kylistä, ja näytökset kiinnostavat yleisöä.

Eräs syy teatterin suosioon voi Outisen mukaan olla se, että näytelmät antavat mahdollisuuden ilmaista asioita, joita muuten voi olla vaikea sanallistaa ja käsitellä aiheita, jotka arkielämässä helposti torjuu mielestään.

Näytelmät tarjoavat myös katsojille mahdollisuuden sukeltaa sisälle fiktioon.

– Kun yleisö menee teatterisaliin, he uskovat hetken aikaa, että jokin toinen todellisuus on totta. Se ei välttämättä ole pakoa todellisuudesta. Joskus se on yritystä fiktion kautta ymmärtää todellisuutta.

Lue seuraavaksi