Klapin kahdeksan askelta metsästä takkaan - Polttopuu on kovan työn takana

Moni kaupunkilainen näkee polttopuun teon vaiheista vain sen, kun kuiva, valmiiksi pilkottu ja sahattu polttopuu viedään liiteriin odottamaan polttamista. Harva tulee ajatelleeksi sitä, että kyseessä on monta työvaihetta vaativa, pitkälle jalostettu tuote.

polttopuu
halkopino
Halkokauppiaan pihapinoMikko Tuomikoski / Yle

Harva asia tuntuu niin palkitsevalta, kuin se, että voi kylmänä pakkaspäivänä sytyttää takkaan tulen ja nauttia oikean takkatulen tuomasta lämmöstä.

Menneinä vuosina, aikoina ennen moottorisahaa, polttopuuta osattiin arvostaa. Silloin tiedettiin kuinka suuren työn takana tulisijaan solahtava lämmöntuoja oli.

– Nykyään tuntuu siltä, että kun välissä on yksi kerrostaloissa kasvanut sukupolvi, eivät nykynuoret tiedosta sitä, että kyseessä pitkälle jalostettu tuote, analysoi Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Vuosikausia alalla toimineet kauppiaat kertovatkin mielellään siitä, minkälaisen työn polttopuu nykyäänkin vaatii.

Kaikki alkaa kaadosta

Moni halkokauppias tekee halot ja klapit ostopuusta. Näin toimivat myös yli 30 vuotta alalla työskennellyt sysmäläinen Hannu Harju ja viitisentoista vuotta halkokauppaa harjoittanut lahtelainen Jyrki Pöyhonen Lahden halkopalvelusta.

Metsäkone kaataa, karsii ja pätkii puun muutamassa sekunnissa.

Hannu Harju

– Polttopuun pitkä matka lämmittäjän liiteriin alkaa tietysti metsästä, jossa metsäkone kaataa, karsii ja pätkii puun muutamassa sekunnissa. Tämän jälkeen pöllit kuljetetaan tien varteen odottamaan noutoa, aloittaa Harju.

– Halkokauppias hakee puut tien varresta ja kuljettaa ne halkolaanille edelleen pätkittäviksi ja pilkottaviksi.

Tässä vaiheessa pitää tietää minkälaista puuta on tekemässä. Yleisimmin puhutaan koivuklapeista ja se tarkoittaa sitä, että pöllit pätkitään n. 33 sentin mittaisiksi ja halkaistaan polttopuun kokoisiksi.

Märkä puu ei pala

Tässä vaiheessa klapi on muodoiltaan lopputuotteen mittainen, mutta ei vielä läheskään valmis poltettavaksi. Puu täytyy luonnollisesti kuivattaa, ennen kuin sitä voi polttaa.

Klapit eivät kipitä itsekseen kuivumaan.

Jyrki Pöyhönen

– Klapit eivät kipitä itsekseen kuivumaan, vaan ne täytyy pinota. Se on taas oma työvaiheensa, muistuttaa Pöyhönen.

Puun kuivuminen kestää kuivauspaikasta ja säästä riippuen muutamista kuukausista vuoteen. Monella halkokauppiaalla on oma tilansa, esimerkiksi katos nimenomaan puun kuivausta varten.

– Minä saan työskennellä rakennuksessa, joka on alunperin juuri halkojen tekemistä silmällä pitäen suunniteltu. Täällä on erityisesti klapien kuivaukseen rakennetut siilot, kertoo Pöyhönen.

– Meillä taas on puhaltimilla varustettu tila, jossa puu kuivuu nopeasti. Saamme puun metsästä myyntikuntoiseksi puolessa vuodessa, laskeskelee Harju.

Vielä kerran auton kyytiin

Asiakkaan tilatessa puita halkokauppiaalta alkaa klapin taipaleen viimeinen vaihe kohti kuluttajan liiteriä.

– Klapit lastataan vielä kerran auton kyytiin ja sitten ne viedään asiakkaalle, jatkaa Harju.

Kun klapikuorma kipataan asiakkaan pihaan, on vielä viimeinen työvaihe jäljellä.

Jokainen klapi tulee kouriintuntuvan tutuksi.

Hannu Harju

– Eihän näitä pihalle voi jättää, vaan ne täytyy vielä viedä liiteriin, muistuttaa Pöyhönen.

Kaato, kuljetus tien varteen, toinen kuljetus laanille, pätkiminen ja halkominen, pinoaminen kuivatukseen, kuivatus, kuljetus asiakkaalle ja pinoaminen - klapin kahdeksan askelta metsästä liiteriin.

– Jokainen klapi tulee kouriintuntuvan tutuksi, kiteyttää Harju

polttopuuta
Kuivia metrihalkojaMikko Tuomikoski / Yle

Kannattaa, ei kannata...

Moni halkokauppias toimii kannattavuuden rajoilla. Soittokierros kymmenelle Päijät-Hämäläiselle kauppiaalle kertoo, että heittokuutio koivuklapia maksaa noin 60 euroa. Halpa hinta pitkälle jalostetusta tuotteesta.

Hyi, kun on kallista sanoo asiakas.

Pasi Toivonen

Enemmistö kauppiaista kertoo tekevänsä polttopuita sivutulojen toivossa, mutta eurot ovat tiukassa.

– Polttoainekulut tuppaavat nousemaan, kalusto eli autot ja koneet kuluvat ja vaativat huoltoa, puut vaativat omat tilansa. Ala vaatii monenlaisia investointeja, luettelee Harju.

– Hyi, kun on kallista sanoo asiakas. Tosiasia on kuitenkin se, että tässä myydään työsuoritusta, puu tulee kaupanpäälle, toteaa yli 10 vuotta sivutoimisesti polttopuukauppaa käynyt Heinolalainen metsäkoneurakoitsija Pasi Toivonen ja jatkaa:

– Paljon on kiinni siitä, saako puun omasta metsästä ja käytetäänkö palkattua työvoimaa. Jos yrittäjä hoitaa velvoitteensa ja veronsa, niin ei tästä paljoa mitään käteen jää.

Toivo elää tulevaisuudessa

Haastatellut halkokauppiaat ovatlähes yksimielisiä siitä, että edellä mainituilla ehdoilla polttopuuta tekevien pitäisi saada 70-80 euro heittokuutiolta, jotta homma kannattaisi.

Pakkasukko ja ahne öljy-yhtiö ovat halkokauppiaan parhaat kaverit

Jyrki Pöyhönen

– Kädestä suuhun mennään. Toimintaa voi tietysti aina tehostaa ja miettiä vaikka uusia työmenetelmiä, mutta tiukilla ollaan, myöntää Pöyhönen.

Sähkö ja öljy ovat kaiken lisäksi tällä hetkellä edullisia vaihtoehtoja, mikä lisää niiden houkuttelevuutta. Nämäkin tekijät vaikuttavat polttopuun kysyntään.

– Ja sitten on vielä nämä lauhat talvisäät. Kireät talvet eli pakkasukko ja ahne öljy-yhtiö ovat halkokauppiaan parhaat kaverit, naurahtaa Pöyhönen, joka kaikesta huolimatta uskoo halkokaupan vielä kannattavan.