Rauhanneuvottelut, joissa ei aiota neuvotella – näistä asemista Genevessä etsitään ratkaisua Syyriaan

Syyrian rauhanneuvotteluihin saapuu valtuuskuntia, mutta neuvottelujen alusta ei ole tietoakaan. Oppositio lupasi lopulta tulla kaupunkiin, mutta keskustellakseen siviilien ahdingosta, ei neuvotellakseen. Kurdit lähtivät Genevestä, kun heitä ei kelpuutettu mukaan. Presidentti Assadin hallinto puolestaan hankki itselleen taistelukentällä kovat neuvotteluasemat.

Ulkomaat
Satellittiautoja YK:n edustalla Genevessä.
Televisioyhtiöiden satelliittiautoja YK:n rakennuksen edustalla Genevessä 30. tammikuuta, kun Syyrian hallitus ja oppositio aloittivat rauhanneuvottelut.Martil Trezzini / EPA

Syyrian sodan osapuolista moni alkaa olla paikalla Genevessä. Assadin hallinnon edustajat ovat jo siellä. Merkittävin oppositioryhmä, Saudi-Arabian tukema HNC tuo valtuuskuntansa kaupunkiin lauantaina illalla. Vielä pari päivää sitten se sanoi, ettei tule.

HNC (Higher Negotiation Committee – Ylempi neuvottelukomitea) haluaa keskustella muun muassa siitä, kuinka saadaan poikki Venäjän ja Syyrian ilmavoimien pommitukset. Oppositioryhmä haluaa avata keskustelun myös taistelujen takia loukkuun jääneiden siviilien auttamisesta eri kaupungeissa.

YK:n mukaan taistelujen saartamina elää lähes 400 000 ihmistä. Heistä monet näkevät nälkää – nälkäkuolemistakin raportoidaan, viimeksi tänään lauantaina Madayan kaupungista.

HNC lähtisi mukaan neuvotteluihin vasta, kun siviilien ahdinko olisi käyty läpi YK:n edustajien kanssa. Oppositio siis hakee parempia neuvotteluasemia vaatimalla vastapuolelta myönnytyksiä humanitaarisissa kysymyksissä.

Venäläisiä Su-25 rynnäkkökoneita lähdössä pommituslennolle Hmeiminin tukikohdasta Syyriassa.
Venäläisiä Su-25-rynnäkkökoneita lähdössä pommituslennolle Hmeiminin tukikohdasta Syyriassa.EPA

"Assadin hallinto ottamassa aloitteen"

Vastapuoli eli Syyrian hallinto ja Venäjä puolestaan ovat parannelleet neuvotteluasemiaan taistelukentällä.

– Syyrian hallituksen joukot ovat ottamassa aloitteen käsiinsä nykyisessä taistelutilanteessa, sanoo syyrialainen politiikan tutkija Mazin Bilal.

– Liittolaistensa Venäjän ja Iranin avulla Syyrian armeijasta on tullut vahvin voima maan länsiosassa.

Syyrian sisällissodan luonne muuttui neljä kuukautta sitten, kun Venäjä aloitti ilmapommitukset Assadin hallinnon tukena. Sitä ennen Syyrian armeija oli kärsinyt tappioita ja joutunut puolustuskannalle.

Venäjän keskeisenä tavoitteena ei ole terroristijärjestö Isisin nujertaminen vaan Syyrian hallinnon tukeminen. Se on pommittanut raskaammin muita oppositioryhmiä kuin Isisiä.

Venäjän ilmaiskuissa kuollut 1 400 siviiliä

Pahimmin Venäjän ilmapommituksista ovat kärsineet siviilit. Venäjän ilmaiskuissa on kuollut lähes 1 400 tavallista syyrialaista, kertoo Britanniassa toimiva oppositiomielinen tarkkailujärjestö Syrian Observatory for Human Rights.

Sen mukaan Venäjän pommitukset ovat lisäksi surmanneet 965 Isisin taistelijaa ja 1233 muiden oppositioryhmien taistelijaa.

Lähes viisi vuotta kestänyt sisällissota on kehkeytynyt mutkikkaaksi vyyhdeksi, jonka setviminen Genevessä näyttää likimain mahdottomalta.

Keskeinen peluri on vahvistunut Syyrian hallinto, jota tukevat Venäjä ja Iran. Vastapuolella on oppositioryhmiä, joihin kuuluu sekä maltillisia että islamistisia järjestöjä. Oppositioryhmiä tukevat keskeisimmin Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdysvallat.

Haavoittunut vanha syyrialaismies.
Haavoittunut syyrialaismies kenttäsairaalassa kapinallisten hallitsemassa Doumassa 12. tammikuuta. Paikallislähteiden mukaan hallituksen rypälepommit tappoivat Doumassa tuolloin ainakin viisi ihmistä.Mohammed Badra / EPA

Kurdit jätettiin ulkopuolelle

Oma lukunsa ovat Syyrian kurdit, jotka olisivat mielellään osallistuneet neuvotteluihin ja joiden edustajat olivat myös saapuneet paikalle Geneveen.

Mutta kurdien PYD-puolueen edustajat lähtivät eilen perjantaina kaupungista, kun osallistumisoikeutta heille ei myönnetty. Turkki oli uhannut boikotoida Syyrian rauhanprosessia jos kurdit otetaan mukaan neuvotteluihin.

Syyrian islamistisia äärijärjestöjä, esimerkiksi Isisiä, ei ole myöskään kutsuttu neuvotteluihin.

Keskeisimpiä pulmia Geneven neuvotteluissa on presidentti Bashar al-Assadin asema. Edellinen yritys etsiä rauhaa Syyriaan vuonna 2014 kilpistyi paljolti kiistelyyn Assadin kohtalosta. Olemme listanneet neuvottelujen kipupisteitä myös tähän juttuun.

Räjähdyksessä palaneita autoja.
Syyrian valtiollisen tietotoimiston SANAn välittämä kuva pommi-iskun jäljistä Zahran lähiössä Homsissa 26. tammikuuta.SANA / EPA

Assadin kohtalo suurimpia kiistakapuloita

Näyttää siltä, että länsimaat ja Saudi-Arabia ovat joustamassa aiemmasta vaatimuksestaan, että rauhan ehtona Assadin on erottava. Ne ilmeisesti pelkäävät, että Assadin lähtö muodostaisi hajonneeseen maahan sellaisen valtatyhjiön, jota Isis voisi käyttää hyväkseen.

Yhdysvallat on siis mukautunut siihen, että Venäjällä on merkittävä rooli siihen, mikä on Assadin tulevaisuus. Kaikkiaan Obaman hallinto on suhtautunut Syyrian sodan käänteisiin varsin varovaisesti.

Rauhanneuvotteluja ei vielä saada käyntiin, mutta Geneveen saapuu rauhanneuvottelijoita. Eri valtuuskunnat eivät aio tavata toisiaan, vaan YK:n edustajat sukkuloivat niiden huoneiden välillä.

"Kaikki syy olla pessimistinen"

– On kaikki syy olla pessimistinen, mitään realistista näkymää läpimurrosta ei ole olemassa, sanoo Pariisissa toimivan IISS-tutkimuslaitoksen (Institute of International and Strategic Relations) tutkija Karim Bitar uutistoimisto AFP:lle.

Väliaikaishallinto, uusi perustuslaki, vaalit, jälleenrakennus… Nämä tavoitteet ovat siis vielä äärimmäisen kaukaisia, kun sisällissota yhä riehuu maassa eikä neuvotteluissa päästä edes alkuun.